tekijää. Koneiden asentajat ja korjaajat,
siivoojat, metalliteollisuuden prosessinhoitajat
ja prosessityöntekijät, laborantit
sekä kaivos-, louhos- ja rikastustyöntekijät
olivat suurimmat arseenille altistuvat
ammattiryhmät. Nykyään arseenia sisältävillä
puunsuoja-aineilla käsiteltyjen
materiaalien (CCA-kyllästeet) käyttö on
sallittu vain hyvin rajatussa ammattikäytössä.
Sallittuja käyttötarkoituksia ovat
muun muassa julkisten rakennusten tai
maatalousrakennusten kantavat rakenteet,
sillat ja siltarakenteet, perustukset
ja tukirakenteet sekä laiturit. Arseenille
altistuvien puunkyllästäjien määrä on
merkittävästi vähentynyt.
Seuraavaksi yleisimmät altisteet olivat
bentseeni (noin 2 000 työntekijää),
kadmiumyhdisteet (noin 1 500 työntekijää)
ja asbesti (noin 1 300 työntekijää).
Tupakka oli enää marginaalinen altiste
työssä, lakimuutokset ovat rajoittaneet
altistumista tehokkaasti. Kun
vuonna 2004 tupakansavulle työssään
altistuvia oli ASA-rekisterissä noin
12 000, vuonna 2014 altistuneita oli
enää noin 120. Nykyään tupakansavulle
voivat työssään altistua esimerkiksi
siivoojat sekä lähi- ja kodinhoitajat.
Muista altisteista poiketen työympäristön
tupakansavulle altistunut työntekijä
ilmoitetaan ASA-rekisteriin, jos hän
on työssään altistunut tupakansavulle
vähintään 40 työpäivän ajan merkittävän
osan työajastaan eli vähintään 2–4
tuntia päivässä tai työntekijän on työhygieenisissä
20 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
mittauksissa todettu altistuvan
tupakansavulle.
ASETUS TYÖHÖN LIITTYVÄN
SYÖPÄVAARAN TORJUNNASTA
MUUTTUI 1.1.2020 –
ILMOITUSVELVOLLISUUS LAAJENI
Uudessa asetuksessa määriteltiin sitovat
raja-arvot peräti 22 uudelle syöpävaaralliselle
tekijälle aiemman kolmen lisäksi.
Osa raja-arvoista tulee kuitenkin voimaan
vasta lähivuosien aikana.
STM antoi myös uuden asetuksen
syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista tekijöistä
(1273/2019). Ilmoitusvelvollisuuden
piirissä ovat jatkossa kaikki syöpää
aiheuttavaksi (Carc. 1A/1B; H350 tai
H350i) tai sukusolujen perimää vaurioittavaksi
(Muta. 1A/1B; H340) luokitellut
aineet. Asetuksessa syöpävaarallisilla
tekijöillä tarkoitetaan syövälle
altistavien aineiden ohella myös seoksia
ja työmenetelmiä. Sitovat raja-arvot asetettiin
keskeisimmille työperäisiä syöpiä
ja ammattisyöpiä aiheuttaville altisteille
asbestia lukuun ottamatta.
Uusia ilmoitusvelvollisuuden piiriin
tulleita altisteita ovat muun muassa
kvartsipöly, dieselpakokaasut, formaldehydi
sekä kaikki lehtipuupöly, esimerkiksi
koivun pöly.
Kvartsipöly lisää ilmoitettavien määrää
jatkossa merkittävästi: pölyä esiintyy
kaikissa töissä, joissa työstetään kiviperäisiä
materiaaleja. Altistusta tapahtuu
muun muassa kaivoksissa, rakennusalalla,
sementin valmistuksessa sekä hiekkapuhallus
ja valimotyössä.
Työmenetelmistä esimerkiksi työ,
johon liittyy altistuminen palamisprosesseissa
syntyville syöpävaarallisille aineille
(esimerkiksi palomiehet), sekä
ruostumattoman teräksen hitsaus ja
polttoleikkaus ilmoitetaan jatkossa työmenetelminä.
Tämä tarkoittaa käytännössä
sitä, että kun aiemmin ruostumattoman
teräksen hitsaajat on ilmoitettu
altistuneiksi sekä nikkelille että kromille,
jatkossa ilmoittaja valitsee altisteeksi
tämän työmenetelmän eikä altistumista
kromille ja nikkelille tarvitse erikseen
ilmoittaa. Vastaavasti palamisprosessissa
syntyneiden altisteiden osalta tehdään
ilmoitus tälle työmenetelmälle altistumisesta
eikä yksittäisistä altisteista, kuten
bentseenistä tai PAH-yhdisteistä.
ASA-REKISTERÖINNIN MERKITYKSESTÄ
Kenenkään ei tulisi sairastua työstään.
ASA-rekisteröinnin avulla pyritään vähentämään
työhön liittyvien syöpäsairauksien
riskiä. Kun työntekijä ja työnantaja
ovat tietoisia, että työssä ja työpaikalla
esiintyy vakavien syöpäsairauksien
vaaraa aiheuttavia tekijöitä, työoloja
pyritään usein kohentamaan tai muuttamaan
niin, että vaara minimoituu tai
poistuu.
Rekisteritiedoista työsuojeluviranomaisetkin
saavat tietoa, missä altistumista
tapahtuu, ja voivat kohdistaa
valvonta-, neuvonta- ja ohjaustoimiaan
Asetus työhön liittyvän syöpävaaran
torjunnasta muuttui 1.1.2020
– ilmoitusvelvollisuus laajeni.’’