Riitta Sauni
LT, dosentti, työterveyshuollon erikoislääkäri
Lääkintöneuvos
STM, Työ- ja tasa-arvo-osasto
riitta.sauni@stm.fi
Työterveys ja Suomen
EU-puheenjohtajuuskausi 2019
TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0 51
Työterveyden kannalta merkittäviä
EU-puheenjohtajakauden
saavutuksia 2019
olivat työsuojelupäätelmistä
sopiminen, hyvinvointitalouspäätelmät
ja EU-tasoisen työperäistä syöpää torjuvan
kampanjan jatkaminen sekä siihen
liittyvän kokouksen järjestäminen.
Päätelmiä voidaan puheenjohtajamaan
aloitteesta tehdä eri aiheista. Tällaisten
asiakirjojen tarkoituksena on olla poliittisia
sitoumuksia tai kannanottoja EU:n
toimintaan liittyvistä aiheista, mutta ne
eivät ole juridisesti sitovia. Päätelmillä
voidaan esimerkiksi kehottaa jäsenvaltiota
tai toista EU:n toimielintä ryhtymään
toimiin tietyssä asiassa tai pyytää
komissiota valmistelemaan ehdotus tietystä
aiheesta.
Työsuojelupäätelmien valmistelu
aloitettiin heinäkuussa kaikkien jäsenmaiden
kanssa käydyillä kahdenkeskisillä
keskusteluilla Brysselissä. Ennen
tapaamisia jäsenmaat olivat saaneet
muutaman kysymyksen, jotka kartoittivat
maiden näkemyksiä tärkeimmistä
työterveyden ja työsuojelun haasteista
sekä toimenpide-ehdotuksista tilanteen
parantamiseksi. Oli hämmästyttävää,
miten yksimielisiä suurin osa maista lopulta
oli prioriteettien suhteen. Keskustelujen
pohjalta oli suhteellisen helppo
laatia ehdotus työsuojelupäätelmiksi,
jota sitten käsiteltiin Suomen johdolla
kahdessa sosiaalikysymysten työryhmän
kokouksessa ja muokattiin saadun palautteen
perusteella. Jotta päätelmät voidaan
hyväksyä, pitää kaikkien jäsenmaiden
hyväksyä päätelmien ehdotukset ja
niiden sanamuodot. Suomi laati päätelmäehdotuksen,
joka käsiteltiin pysyvien
edustajien komiteassa ennen varsinaista
hyväksymistä työllisyys-, sosiaalipolitiikka,
terveys- ja kuluttaja-asioiden neuvostossa
10.12.2019, jossa puhetta johti
ministeri Timo Harakka.
Työsuojelupäätelmien pääasia on
pyyntö komissiolle uudesta työterveyttä
ja -turvallisuutta koskevasta EU:n strategiakehyksestä
vuosille 2021–2027 ja ehdotukset
aiheista, jotka strategian tulisi
Suomi suoriutui hyvin EU-puheenjohtajuuskaudestaan 2019. Valtioneuvoston
mukaan kyseinen puolivuotiskausi sisälsi muun muassa 320 000 kättelyä,
60 000 poskisuudelmaa, 350 000 digitaalista solmiota ja lukemattomia
kokoustunteja. Puheenjohtajuus kiertää vakiintuneessa järjestyksessä
EU-maiden kesken ja vaihtuu puolivuosittain. Edellisen kerran Suomi oli
Euroopan unionin ministerineuvoston puheenjohtajana vuonna 2006.
link
