valkoiset seinät maalattiin pehmeämmällä
sävyllä. Lisäksi ikkunoihin asennettiin
sälekaihtimet ja tietokoneeseen
näytönvarsi, jonka avulla näytön voi siirtää
sopivalle etäisyydelle.
Työympäristössä olennaista on se, ettei
työntekijälle esimerkiksi näkökenttäpuutosten
vuoksi syntyisi vaaratilanteita
eikä hän joutuisi jatkuvasti olemaan
varuillaan mahdollisten eteen tulevien
esteiden, puoliavoimien ovien tai hämärien
käytävien vuoksi.
APUVÄLINEET, KÄYTÖNOHJAUS JA
ESTEETTÖMYYS
Näkö- ja työtilanteen kannalta toimivimmat
apuvälineratkaisut löytyvät yksilöllisessä
apuvälinekartoituksessa. Kartoituksen
perusteella tehdyn suosituksen
perusteella Kela myöntää työn ja opiskelun
kannalta välttämättömät, teknisesti
vaativat ja kalliit apuvälineet sekä niiden
käytönohjauksen ammatillisena kuntoutuksena.
TYÖMATKOJEN JÄRJESTYMINEN
Kunnan tulee järjestää työmatkoille
kohtuulliset kuljetuspalvelut, mikäli työmatkojen
kulkeminen julkisilla liikennevälineillä
ilman kohtuuttomia vaikeuksia
ei onnistu. Mikäli työmatka on erityisen
kuormittava, voidaan myös sopia etätyöstä.
HENKILÖKOHTAINEN APU/AVUSTAJA
Näkövammaisella työntekijällä on mahdollisuus
henkilökohtaisen avustajan
käyttöön työssä vammaispalvelulain
mukaisena palveluna. Henkilökohtaisen
avustajan käyttö voi parhaimmillaan vähentää
huomattavasti työn kuormitusta.
60 TYÖTERV E Y S L Ä Ä K Ä R I 1 / 2 0 2 0
Esimerkiksi työssä, johon kuuluu työmatkoja
sekä liikkumista vieraissa ympäristöissä
ja runsaasti sosiaalisia tilanteita,
henkilökohtaisen avustajan käyttö auttaa
keskittymään itse työhön sen sijaan, että
joutuisi keskittymään ympäristön hahmottamiseen.
Työterveysneuvottelu on tärkeä osa
työkykyä tukevaa prosessia, ja sen kautta
päästään suunnittelemaan näkövammaisen
työntekijän sujuvaa työskentelyä.
Näkövammaisten liiton työelämäasiantuntija
voi maksuttomana palveluna
osallistua neuvotteluun näkövammaisuuden
erityisratkaisujen asiantuntijana
ja ohjata käytännön toteutuksessa. Hän
toimii koordinaattorina, joka huolehtii
siitä, että sekä näkövammaisella tai -ongelmaisella
työntekijällä että työnantajalla
ja työterveyshuollolla on tiedossaan
kaikki mahdollisiin mukautusratkaisuihin
ja ammatillisen kuntoutuksen toimenpiteisiin
tarvittava tieto taloudelliset
tukimuodot mukaan lukien.
ESIMERKKEJÄ RATKAISUISTA TYÖPAIKOILLA:
Leipomon muutokset auttoivat jatkamaan töissä:
www.vates.fi/media/julkaisut_artikkelit_lehdet-yms/kk_lehdet/vates_
kk1.18_36web.pdf
Oma aktiivisuus auttaa pysymään töissä:
www.nkl.fi/index.php?__file_display_id=12407
LÄHTEET
(1) Uusitalo H, Alexandra Mikhailova, Päivi Sainio ja Seppo Koskinen. Näkö ja
kuulo. THL Raportti Terveys, toimintakyky ja hyvinvointi Suomessa. FinnTerveys
2017- tutkimus. THL Raportti 4/2018 ss 112-116.
(2) Taipale J, Mikhailova A, Ojamo M, Nättinen J, Väätäinen S, Gissler M, Koskinen
S, Rissanen H, Sainio P, Uusitalo H. Low vision status and declining vision
decrease Health-Related Quality of Life: Results from a nationwide 11-year
follow-up study. Qual Life Res. 2019 Dec;28(12):3225-3236.
(3) Ojamo M. Näkövammarekisterin vuosikirja 2017. Näkövammaisten liitty r.y.;
THL.
/vates_
/index.php?__file_display_id=12407
