Osalla työntekijöistä lounastauko leikkau-tuu
pois työajasta, osalla se on sisällytetty
työaikaan, jolloin ruokailu tapahtuu
" työnteon lomassa. Oli työaikamuoto mikä
tahansa, käytännössä moni saattaa silti
joutua hotkimaan ateriansa kiireessä.
Löfgrenin mukaan vaihtelevat työ-aikamuodot
ja kirjavat määräykset lepo-tauoista
aiheuttavat hankaluuksia, riitoja ja
eriarvoisuutta.
– Haluamme kaikkiin työaikamuotoihin
oikeuden valita, tapahtuuko ruokailu
työajalla vai pitääkö lepotauon.
Perhevapaalainsäädäntö muuttuu
elokuun 2022 alussa. Nykyisen isyysvapaan
KELA-korvaus nousee 90 prosenttiin
palkasta ensimmäisten 16 päivän ajalta.
Sen jälkeen korvaus vastaa suuruudeltaan
nykyistä eli noin 70 prosenttia palkasta.
Kaikilla perheillä on jatkossa oikeus
vanhempainrahaan 320 arkipäivältä. Äidin
ja isän sijaan uudistuksessa puhutaan
vanhemmista.
– KELA-korvaus hyvitetään työn-antajalle,
jos työnantaja maksaa van-hempainvapaan
ajalta palkkaa. Tämän
myötä vanhempainvapaan ajalta voitaisiin
maksaa palkkaa nykyistä kauemmin
jopa ilman lisäkustannuksia. Keskeinen
neuvottelutavoitteemme onkin pidentää
myös toisen vanhemman palkallista vapaata.
Lisäksi uudessa perhevapaalain-säädännössä
säädetään jokaiselle työn-tekijälle
oikeus omaishoitovapaaseen, joka
olisi enintään 5 päivää kalenterivuodessa.
Vapaa koskisi esimerkiksi tilannetta, jossa
aviopuoliso saattohoitaa puolisoansa.
JUKOn tavoitteena on, että omaishoito-vapaa
säädettäisiin palkalliseksi.
Tärkeä on myös JUKOn neuvottelu-pöytään
tuoma palkkaohjelma.
– Kuntapuolella on paljon tehtäviä,
jotka vaativat korkeaa koulutusta, mutta
palkka on koulutukseen ja työn vaativuuteen
nähden matala. Kyse on rakenteellisesta
ongelmasta, jota ei saada korjatuksi pienillä
palkankorotuksilla. Jos vertaa yrityssektorin
miesvaltaisia tehtäviä vastaavan kou-lutustason
tehtäviin naisvaltaisilla aloil-la,
on palkka monissa naisvaltaisissa
tehtävissä selvästi pienempi. Puhumme
palkkaohjelmasta, johon liittyisi erillinen
rahapotti, jolla korjattaisiin palkkatasojen
vääristymiä yli sopimuskausien.
Palkkaohjelma on ollut esillä jo aiempina
vuosina, mutta sitä on Löfgrenin sanoin
pidätellyt “näkymätön kahle”.
– Periaatteena on ollut, että julkisella
puolella palkankorotukset eivät saa olla
korkeammat kuin vientiteollisuuden
palkankorotukset. Nyt vientivetoista pal-kankorotuskahletta
Nyt meillä on iso yhteiskunnallinen
tilaisuus korjata palkkatasoa, jotta
julkisella sektorilla on jatkossakin
ihmisiä huolehtimassa meidän
palveluistamme.
ei enää ole, koska
vientiteollisuuden puolella ei ole sovittu
yhtenäistä palkankorotuslinjaa. Meillä
siis on realistisempi mahdollisuus saada
palkkaohjelma läpi. Koko yhteiskunta tietää,
miten kovilla julkinen sektori on kunnissa
ollut koronan takia: terveydenhuolto,
sosiaalihuolto, varhaiskasvatus. Tarvitaan
vähän vastakaikua, että ihmisiä kannus-tetaan
jatkamaan kuntien palveluksessa ja
houkutellaan lisää työntekijöitä. Nyt meillä
on iso yhteiskunnallinen tilaisuus korjata
palkkatasoa, jotta julkisella sektorilla on
jatkossakin ihmisiä huolehtimassa meidän
palveluistamme.
Jos palkkaohjelma menisi läpi, se
rahoitettaisiin joko leikkaamalla muis-ta
julkisista menoista tai keräämällä
raha veronmaksajilta: ansiotuloverois-ta,
kulutusveroista, haittaveroista tai
yritysveroista.
Miten eri alat ja liitot kokoavat
ja koostavat tavoitteensa
neuvotteluihin?
JUKOn sisällä on kullekin sektorille
ja sen asioiden käsittelemiseen oma
toimielin. Toimielimen jäsenet valikoituvat
yhdistysdemokratian sääntöjä noudattaen:
jäsenyhdistykset saavat edustajiaan mukaan
sen mukaan, minkä verran heillä on kullakin
sektorilla jäseniä. Jäsenyhdistykset nimeävät
edustajansa itse. Erinäiset vaaliliitot
ovat nekin mahdollisia, ja ne muovaavat
rakenteita aika ajoin uusiksi.
Neuvottelujen alkuvaiheessa osapuolet
sopivat alustavan suunnitelman tapaamisten
määrästä ja aikataulusta. Tahti on tihentyvä.
Alkuun tavataan parin viikon välein, sitten
viikon välein, seuraavaksi monta kertaa
viikossa ja kun sopimuksen päättyminen
on jo aivan lähellä, tapaamisia on päivittäin,
viikonloput mukaan lukien.
Neuvottelujen edetessä mietitään
painotuksia, jatketaan valmistautumista,
hiotaan tekstejä ja strategioita, tavataan eri
tahoja ja tehdään tavoitteita tunnetuiksi
viestinnän keinoin.
Jos voimassa olleet työehtosopimukset
ehtivät päättyä ennen kuin uusista
saadaan sovituksi, on mahdollista ryhtyä
työtaistelutoimiin, koska työrauha päättyy
sopimuksen päättymiseen.
Julkisella sektorilla työskentelee niin
virkasuhteisia kuin työsuhteisia.
– Virkasuhteisilla lakko on se tapa, jolla
työtaistelua voidaan käydä. Työsuhteisten
on mahdollista ryhtyä esimerkiksi erilaisiin
ylityö- tai vuoronvaihtokieltoihin.
Viime neuvottelukierroksella julkisella
sektorilla ei käytetty työtaistelukeinoja.
– Osittain se johtui siitä, että korona
alkoi silloin, tilanne oli kokonaan uusi
ja väki vastuullista. Ei haluttu aiheuttaa
lisävaikeuksia työtaistelutoimilla.
Löfgren sanoo, että jukolaiseen perin-teeseen
näytösluonteiset painostuskeinot
eivät kuulu, vaan ensisijaisena tavoitteena
on sopimuksiin pääseminen ilman niitä.
Silti työtaistelutoimiin on aina valmis-tauduttava,
jos niille syntyykin tarve.
Valmistautuminen liittyy sujuvan ja nopean
päätöksentekokyvyn varmistamiseen.
Työterveyshoitaja 1/22 43