"
Ulkolämpötilan nousu nostaa
myös sisätyöpaikkojen
lämpötilaa ja vaikuttaa
suoraan työntekijöiden
työviihtyvyyteen ja jaksamiseen.
Kuumuus aiheuttaa työntekijän
lämpötasapainon häiriintymistä.
Tehokkaan ilmastoinnin lisäksi
työn tauottamisella sekä
raskaampien ja kevyiden
työvaiheiden työnkierrolla
voidaan lämpökuormittavuutta
vähentää. Nestetasapainosta
huolehtiminen edistää
lämpötasapainon ylläpitämistä
ja työssä jaksamista. Joissakin
tilanteista viilentävistä pukineista
on hyötyä kuumatyössä.
Lähitulevaisuudessa tullaan ene-nevästi
tarvitsemaan työn-tekijäkohtaisten
toimien ja
tauotuksen lisäksi rakennus-teknisiä
ratkaisuja työntekijöiden työkyvyn
tueksi. Ihmisen lämpökuormittumiseen
vaikuttavia tekijöitä ovat ympäristön
lämpötila, kosteus, ilman liike, fyysinen
työ (lämmöntuotto), vaatetus sekä
yksilölliset tekijät kuten mm. ikä, terveys,
sukupuoli ja kuumaan sopeutuminen sekä
nestetasapaino.
Tutkimuksen lähtökohdat
Kuumatyön raja-arvona pidetään
28 °C. Tällöin siirrytään lämpöviihty-vyyttä
ylläpitävästä lämpötilasta läm-pökuormittavaa
n ympäristöön.
Työsuojeluviranomainen on antanut
suositukset työn tauottamisesta
kuumatyössä. Suosituksen mukaan yli
28 °C lämpötilassa tulee tunnissa pitää
10 minuutin tauko (ns. lämpötauko) tai
työskentely viileämmässä tilassa ja yli 33 °C
lämpötilassa vastaavasti 15 minuutin tauko
tai työskentely viileämmässä tilassa.
Pitkät yhtämittaiset hellejaksot ja
kuumat päivät ovat ilmastonmuutoksen
myötä yleistymässä Suomen kesissä
(Ilmatieteenlaitos). Lämmin ulkoilma
nostaa joidenkin työpaikkojen sisä-lämpötilan
niin korkeaksi, että työs-kentelystä
siellä tulee epämiellyttävä.
Ilmastoinnilla ei välttämättä lämpötilan
nousua voida täysin estää. Kuumassa
työskentely kuormittaa sydän- ja
verenkiertoelimistöä, lisää hien eritystä
altistaen kehon kuivumiselle ja vähentää
työssä viihtymistä ja työmotivaatiota
(Kjellstrom ym. 2013, Flouris ym. 2018).
Työterveyslaitoksen ja Työsuojelurahaston
rahoittamassa hankkeessa tavoitteena oli
arvioida helteiden vuoksi kohonneiden
sisätyötilojen lämpöolojen vaikutuksia
lämpökuormittumiseen ja työviihtyvyyteen,
sekä selvittää taukojen ja taukotilan
lämpötilan merkitystä työntekijän
palautumiseen kuumasta työtilanteesta.
Tutkimuksessa tarkasteltiin myös erilaisten
viilentävien pukineiden vaikutusta
lämpökuormittumisen torjunnassa.
Rissanen ym. 2021.
Menetelmät
Tutkimuksen kohdeorganisaatioina oli kaksi
pesulaa ja sairaala. Kohdeorganisaatioissa
työskenteleviä henkilöitä haastateltiin
ja työpaikoilla toteutettiin anonyymisti
vastattava kysely. Kyselyyn saatiin yhteensä
128 vastausta. Kesien 2019–2021 aikana
organisaatioissa mitattiin työympäristön
lämpötiloja ja suhteellista ilman kosteutta.
Lisäksi tehtiin lämpötasapainomittauksia
vapaaehtoisilla tutkittavilla (n = 24).
TULOKSET
Haastatteluissa ja kyselyssä esiin
tuotuja asioita
Kuumassa työskentelyn koki eri vuoden-aikoina
ongelmaksi 86 % kyselyyn
vastanneista. Työtilan kuumuus oli kaikissa
tutkimuksen organisaatioissa aiheuttanut
osalle työntekijöistä väsymystä, huonoa oloa
ja pääkipua. Eniten kuumalle altistutaan,
kun työskennellään kuumien laitteiden
läheisyydessä. Joissakin työpisteissä
työntekijöiden lämpökuormittumista
lisää työn fyysisyys. Sairaalassa lämpö-kuormittumista
tapahtuu erityisesti työ-tehtävissä,
joissa on käytettävä normaalin
työvaatetuksen lisäksi suojavarustusta,
kuten pesutilanteissa ja eristyshuoneissa
työskennellessä. Työvaatetuksessa
koettiin tarvetta uudistamiseen niin
vaatemateriaalien kuin -mallien osalta.
Sairaalassa useammat vastaajat kokivat
työn raskaaksi (42 %) kuin pesuloissa (25
%). Pesuloissa suurin osa koki työn hieman
raskaaksi (44 %).
Kaikista kyselyyn vastanneista 18 %
koki oman terveyden tilansa haittaavan
työskentelyä kuumassa. Kukaan vastan-neista
ei ilmoittanut joutuneensa sai-rauslomalle
kuumuuden vuoksi. Sairaa-latyöntekijöistä
37 % ilmoitti sairastavansa
jotain perussairautta, ja 28 % heistä koki
terveydentilansa haittaavan kuumassa
työskentelyä. Sairauksia, joiden vastaajat
kokivat haittaavan kuumassa työskentelyä,
olivat astma (17 %) ja vähemmässä
määrin muut sairaudet (6 %) kuten
verenpainetauti, muu keuhkosairaus sekä
polviongelmat. Kuumassa työskentely
aiheutti huonovointisuutta, raskasta ja
väsynyttä oloa sekä hengitysvaikeuksia ja
sydämen lisälyöntejä.
Ulkoilman lämpötila nostaa
sisätyötilan lämpötilaa
Etelä-Suomessa sijaitsevassa pesulassa
työtilan lämpötila oli mittauspisteissä
enimmillään 33–36 °C, kun ulkolämpötila
oli noin 31 °C. Työpisteen lämpötila oli
vähintään 28 °C enimmillään 53 % kesän
Kuumassa
työskentely
aiheutti huono-vointisuutta,
raskasta ja väsynyttä
oloa sekä hengitys-vaikeuksia
ja sydämen
lisälyöntejä.