kokonaistyöajasta. Kun tarkastellaan
helleviikkojen (ulkolämpötila yli 25 °C)
lämpötiloja, työpisteen lämpötila oli yli
28 °C viikkotyöajasta 44–100 % Etelä-
Suomen pesulassa ja vastaavasti Pohjois-
Pohjanmaalla sijaitsevassa pesulassa
prosenttiosuudet olivat 0–58 %. Sairaalassa
mittauksiin valikoiduissa tiloissa lämpötilat
olivat yleisesti hieman alle 28 °C, kuitenkin
24,5–27,5 °C, kun sää oli helteinen.
Mittausten mukaan ulkolämpötilan
ei kuitenkaan tarvitse olla helteinen,
että sisälämpötila ylittää
kuumatyön raja-arvon.
Ulkolämpöt i la , jossa
pesuloiden sisälämpötila
keskimäärin alkoi nousta yli
28 °C:een, oli noin 22–23 °C.
Sisälämpötilaan vaikuttavat
ulkolämpötilan lisäksi pro-sesseista
ja laitteista tuleva
lämpösäteily.
Lämpökuormittuminen
Kohdeorganisaatioissa teh-tiin
lämpötasapainomit-tauksia
työpäivän aikana
vapaaehtoisilla tutkitta-villa.
Tutkittavien syvä-lämpötila
vaihteli 37 ja 38
°C välillä työpäivän aikana.
Korkeimpia syvälämpötila-arvoja
esiintyi kuumien
laitteiden kuten verhoprässin
ja mankelin läheisyydessä.
Syvälämpötilassa oli havait-tavissa
kumulatiivista nousua
iltapäivällä eritasoista työtä
tehtäessä eri työpisteissä.
Sairaalassa syvälämpötila nousi
hetkellisesti 38 °C:een. Näin
tapahtui työkuormitukseltaan
raskaimpien potilaspesujen
yhteydessä lämpimässä ja
kosteassa suihkuhuoneessa.
Taukotilan lämpötila
ja juomien saatavuus
Taukotilan lämpötilalla
on merkittävä vaikutus
iholämpötiloihin. Jos tau-kotilan
lämpötila oli 25 °C
tai jopa sen yli, koko kehon
iholämpötila ei laskenut
tauon aikana, vaan oli
jopa korkeampi kuin työn
aikana. Kun taukotilan
lämpötila oli selkeästi alempi
kuin työpisteen lämpötila, lyhyelläkin
tauolla iholämpötila laskee. Juomien
saatavuuteen organisaatioissa oli kiinnitetty
huomiota, mutta sairaalassa juomien
viilennysmahdollisuudet olivat rajalliset.
Viilentävät pukineet
Tässä hankkeessa tutkittiin myös viilen-tävien
pukineiden lämpökuormittumista
alentavaa vaikutusta. Kylmäpakkauksilla
varustetut keskikeholle puettavat liivit olivat
tehokkaimpia ihon jäähdyttäjiä. Kaulan
ja niskan ympärille puettu kylmäkauluri
ei tuottanut kehon iholämpötiloissa
muutoksia, mutta lämpötuntemuksena
kauluri tuotti viilentävän vaikutuksen.
Laboratoriossa tehdyissä mittauk-sissa
jäähdyttävän pukineen käyttö
tauolla noin 22 °C:ssa nopeutti
iholämpötilojen alenemista. Jäähdyttävä
vaikutus kohdistui luonnollisesti liivin
alla oleviin ihoalueisiin. Kuumassa
tehdyssä kevyessä työssä jäähdyttävän
pukineen vaikutus jäi vähäiseksi tai jopa
päinvastaiseksi. Pesulassa kokeiltiin
koeluonteisesti viileäliivin jäähdyttävää
vaikutusta. Viileäliivi alensi keskivartalon
iholämpötilaa sekä työssä että tauolla
käytettäessä.
Hollantilaisessa, sairaalassa tehdyssä
tutkimuksessa, jossa käytössä oli
samanlainen viileäliivi (PCM) kuin
tässä hankkeessa, viileäliivi alensi
COVID-19-suojavarustukseen pukeu-tuneiden
sairaanhoitajien kuuma-kuormittumistuntemusta
(de Korte
ym. 2020). Liivillä ei ollut vaikutusta
syvälämpötilaan, mutta lämpötuntemus
oli useammin neutraali kuin lämmin ja
lämpöviihtyvyys oli parempi viileäliivin
käytön yhteydessä kuin ilman liiviä.
Sairaanhoitajilla PCM-liivi oli t-paidan
ja suojahaalarin välissä.
Johtopäätökset
Tutkimustulokset osoittivat, että pesuloiden
ja sairaalan ongelmaksi voi nousta
kesäaikana työpaikan sisälämpötilojen
kohoaminen ja työntekijöiden lämpö-kuormittuminen.
Etenkin vanhoissa
rakennuksissa ilmastointilaitteiden
tehottomuus ja työpisteissä laitteiden
tuottama lämpösäteily sekä käytettävä
suojavarustus lisäävät työntekijöiden
kuormittumista. Lämpötaukoja voidaan
pesulaorganisaatioissa pitää työpisteen
lämpötilan noustessa 28 °C:een tai sen
yli, mutta sairaalassa työn luonne estää
tehokkaan tauotuksen. Viileä taukotila
mahdollistaa nopeamman viilentymisen.
22 Työterveyshoitaja 1/22