SAATIINKO
ALALLESI
SOLMITTUA
UUSI TES?
Raha – se saattaa tulla monella
ensimmäisenä mieleen, kun
kuulee työmarkkinaneuvottelujen
käynnistyneen. Mutta ennen
kuin neuvotteluissa päästään
puhumaan rahasta, edessä on
monta muuta aihetta ja vaihetta.
Sitä on edeltänyt
vaiherikas, joskus yli
vuodenkin kestänyt
valmistelu
– Neuvottelut eivät koskaan lähde liikkeelle
rahasta, vaan se tulee vasta viime metreillä
mukaan, sanoo JUKOn toiminnanjohtaja
Maria Löfgren.
Löfgren on nimi, joka Suomen
Työterveyshoitajaliiton jäsenen kannattaa
noteerata. Löfgrenin edustama JUKO eli
Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö
on taho, jonka tärkein tehtävä on
nimensä mukaisesti neuvotella ja solmia
työehtosopimuksia.
Työmarkkinaneuvotteluissa JUKO
edustaa Suomen Työterveyshoitajaliittoa
sekä joukkoa muita liittoja, joiden jäsenet
työskentelevät kuntien, valtion, kirkon ja
yliopistojen palveluksessa.
– Työmarkkinaneuvotteluissa tärkeintä
on työehdoista sopiminen eli minkälaisia
muutoksia seuraavalle sopimuskaudelle tulee
TES-määräyksiin. Vasta viime metreillä
aletaan puhua rahasta, palkankorotuksista
ja siitä, miten pitkä sopimuksesta tulee,
Löfgren sanoo.
Kunta-alalla, kuten myös muillakin
aloilla, sopimukset ovat tavanneet olla viime
vuosina noin kaksivuotisia.
Lounastaukokäytännöt,
perhevapaat ja palkankorotukset
tapetilla
Työmarkkinaneuvotteluja saatetaan
kutsua myös TES- ja VES-neuvot-teluiksi
(työ- ja virkaehtosopimus-neuvottelut),
työehtoneuvotteluiksi tai
sopimusneuvotteluiksi.
Valmistautuminen neuvotteluihin alkaa
käytännössä jo siinä vaiheessa, kun edelliset
neuvottelut päättyvät.
– Ensinnä käydään läpi, mikä juuri
päättyneissä neuvotteluissa meni hyvin
ja missä on kehittämisen varaa. Oliko
merkittäviä tavoitteita, jotka jäivät
saavuttamatta ja joita pitää vielä jatkaa?
Nyt käynnissä oleviin neuvotteluihin
tavoiteasetanta lähti käyntiin keväällä 2021.
JUKOn edustamilla aloilla löytyi nopeasti
yhteisiä kehityskohteita, joihin keskittyä.
– Työaikasuojelun parantamiseen
tähtäävät asiat, perhevapaiden kehit-täminen
siten, että ne jakautuisivat
tasaisemmin vanhempien välillä sekä
palkankorotukset, Löfgren listaa.
Löfgrenin mukaan työaikasuojelussa iso
ongelma on työn läikkyminen vapaa-ajalle.
Esimerkiksi hän nostaa kunta-alan, missä
tehdään paljon näkymättömäksi jäävää työtä,
josta ei saa korvausta vapaana tai rahana.
Esimerkiksi lastensuojelussa työskentelevä
saattaa lähteä hoitamaan lapsen
huostaanottoa toiselle paikkakunnalle, ja
yli työajan venyvä paluumatka täytyy tehdä
omalla ajalla, korvauksetta.
Etätyö oli aiheena ajankohtainen jo ennen
koronapandemiaa, ja kunta-alalle olikin jo
tehtynä suosituksia etätyökäytännöistä.
– Korona-aika on osoittanut, että
kaikki ei pelitä suosituksilla, Löfgren
sanoo ja mainitsee muun muassa etätyön
turvallisuuteen liittyvät määräykset, työajat
ja vakuutusturvan tapaturmissa.
Työaikasuojelun saralla erityisesti talen-tialaisia
koskeva asia on lepotauot. Sote-työpaikoilla
on erilaisia työaikamuotoja.
42 Työterveyshoitaja 1/22