Sirkka Rissanen Kirsi Jussila Jenni Kaisto Satu Soini
Lämpöfysiologisten mittaustulosten
mukaan työntekijöillä ei yleisesti
ollut liiallisen lämpökuormittumisen
vaaraa, kun työ oli kevyttä tai kor-keintaan
ajoittain keskiraskasta. Ras-kaimmissa
ja kuumimmissa työ-tehtävissä
lämpökuormittumisriski oli
kuitenkin olemassa. Työntekijöiden
neutraalia korkeampi lämpötuntemus
ja kostea iho työn aikana viittaavat
lämpökuormittumiseen kuumimmissa
työvaiheissa. Myös korkea sydämen
syke viittaavat mahdolliseen lämpö-kuormittumiseen.
Työnkierto kuu-mien
ja viileämpien työtehtävien
mukaisesti tulisikin olla mahdollista
lämpökuormittumisen kumuloitumisen
ehkäisemiseksi työpäivän aikana. Lisäksi
juomien saatavuudella varmistetaan
nestetasapainon säilyminen.
Tulosten perusteella viilentäviä
pukineita voidaan suositella käytettäväksi
taukojen aikana, jos viileää taukotilaa ei ole,
tai kuumimpien työvaiheiden aikana.
Tutkimustulosten perusteella työ-terveysyhteistyö
ei organisaatioiden
kanssa ollut merkittävässä roolissa
kuumanhaittojen ennaltaehkäisyssä.
Työterveysyhteistyötä tulisi kuumatyössä
tiivistää etenkin uusien työntekijöiden
ja kesätyöntekijöiden kuumatyöhön
ohjeistamisessa sekä lämpösairauksien
tunnistamisessa ja ensihoitovalmiuden
parantamisessa.
Kirjoittajat
Sirkka Rissanen, vanhempi tutkija,
Työterveyslaitos
Jenni Kaisto, tutkija, Työterveyslaitos
Kirsi Jussila, erikoistutkija, Työterveys-laitos
Satu Soini, ylilääkäri, Työterveyslaitos
Kesän kuumiin lämpötiloihin tulisi jatkossa varautua entistä paremmin ja tarvetta olisi
huomioida myös mahdolliset rakenteelliset korjaukset ja kehittämistoimenpiteet.
Varautumisessa tulisi huomioida seuraavia asioita:
Rakennustekniset suositukset:
ꙮ ilmastointilaitteiden huolto hyvissä ajoin ennen sään lämpenemistä
ꙮ ilmastoinnin lisääminen etenkin kuumimmissa työpisteissä
ꙮ taukotilan viileydestä huolehtiminen
ꙮ aurinkosuojakalvot, kaihtimet, markiisit ikkunoihin
ꙮ tuulettimien saatavuus työpisteille
Työn organisointitoimenpiteet:
ꙮ työn uudelleen organisointi;
ꙮ työnkierto kuumien ja viileämpien työtehtävien mukaisesti
ꙮ työnkierto fyysisesti raskaissa työvaiheissa kuumassa (esim. potilaiden suihkuttelut)
ꙮ lämpötaukojen järjestäminen
ꙮ juomien saatavuuden varmistaminen, tarvittaessa suolaiset välipalat
ꙮ lämpöolojen tunnistaminen ja raportointimahdollisuus
ꙮ työvaatetuksen valinta: materiaalit kosteutta siirtäviä, hengittäviä, kevyitä huomioiden
huollettavuus ja kestävyys
ꙮ jäähdyttävien asujen hankkiminen
ꙮ uusien työntekijöiden/kesätyöntekijöiden ohjeistus kuumatyöhön
Työntekijäkohtaiset toimenpiteet:
ꙮ tauotus työpisteen lämpötilan ja fyysisen kuormitusasteen mukaan
ꙮ tauot vietetään viileämmässä (alle 25 °C) tilassa
ꙮ nestetasapainon ylläpitäminen. Juomista 1–2 dl kerralla, 3–4 kertaa tunnissa fyysisesti
raskaassa työssä. Kevyessä työssä nesteitä on syytä nauttia, mutta vältettävä
ylinesteytystä
ꙮ terveydestä ja kunnosta huolehtiminen
ꙮ jäähdyttävien asujen käyttö henkilö-kohtaisen viihtyvyyden lisäämiseksi
ꙮ jäähdyttävien asujen käyttö suojapukujen ja -essujen alla
Henkilöstöhallinto/Työterveyshuolto
ꙮ työterveysyhteisyön tiivistäminen kuumanhaittojen ennaltaehkäisemiseksi,
terveystarkastusten tekeminen tarvittaessa
ꙮ sairauksien, etenkin sydän- ja verenkierto- ja hengityselimistön sairauksien,
huomioiminen kuumatyössä
ꙮ lämpösairauksien oireiden tunnistaminen ja ensihoitovalmius ja -ohjeistus
Hankkeen raportti on saatavissa: https://www.julkari.fi/handle/10024/143778
Lähdeluettelo: toimisto@tyoterveyshoitajat.fi
Työterveyshoitaja 1/22 23
/143778
link
