Suurin osa työpaikka kyselyyn vastaajista
(35 %) oli keskisuurista työpaikoista
(50–249 henkilöä) ja vastaajista 29 % oli
pienistä työpaikoista (20–49 henkilöä).
Teemahaastattelut tehtiin kevään
2021 aikana 10 työpaikan työsuoje-luvaltuutetulle.
Haastateltavat olivat
eri toimialoilta (teollisuus, koulutus,
kaupanala, julkinen hallinto, sosiaali- ja
terveysala, kiinteistöala) ja kaikki olivat
keskisuurista (> 50 henkilöä) tai suurista
(> 250 henkilöä) työpaikoista.
Työsuojeluvaltuutettujen
näkemykset
työterveysyhteistyöstä
Työsuojeluvaltuutetut kokivat työter-veyshuollon
merkittävänä ja luotta-muksellisena
yhteistyökumppanina. Yh-teistyön
pitkäjänteisyys ja säännöllisyys
tekivät yhteistyöstä toimivaa. Toimivassa
yhteistyössä työterveyshuollon henkilöstö
koettiin tuttuina ja aktiivisina toimijoina.
Työsuojeluvaltuutetut odottivat työ-terveyshuollolta
kykyä uudistua työ-elämän
mukana, toimia jämäkästi ja
näkyä enemmän työpaikan arjessa.
Lisäksi työterveyshuollolta odotettiin
kykyä tunnistaa työkykyriskejä ja tarttua
työkykyongelmiin jo varhaisessa vaiheessa.
Haasteina työterveyshuollon toimin-taan
liittyen mainittiin työterveys-huollon
toimivan irrallisena työpaikan
toiminnasta, pyrkivän myymään paljon
palveluja sekä ennakoivan toiminnan
puuttuminen. Työsuojeluvaltuutetut
mainitsivat tiedonkulun parantamisen
merkittävimpänä työterveysyhteistyön
kehittämistarpeena. Työterveyshuol-lolta
myös odotettiin tarkempaa,
ennakoivampaa ja analysoidumpaa
tietoa esimerkiksi työkykyasioissa. Työ-paikkaselvitysten
ja riskinarvioinnin
tuottamaa tietoa, työterveyshuollon
tekemiä havaintoja sekä edellisten
vuosien toimintasuunnitelmista kerty-nyttä
tietoa hyödynnettiin lähinnä
työterveysyhteistyön tavoitteiden
määrittelyyn.
Työsuojelu osallistui
vaihtelevasti
työterveysyhteistyöhön
Osa työsuojeluvaltuutetuista osallistui
työterveysyhteistyön tavoitteiden mää-rittämiseen.
Tavoitteiksi mainittiin
useimmiten työkyvyn, työturvallisuuden,
työhyvinvoinnin ja jaksamisen tukeminen
sekä terveyden ylläpitäminen. Lisäksi
yhteistyön sujumista ja palveluiden
toimivuutta pidettiin yhteistyössä
tavoiteltavana. Työsuojeluvaltuutetuista
osa ei tuntenut työterveysyhteistyön
tavoitteita tai ei tiennyt oliko yhteistyölle
määritelty tavoitteet. Työsuojelu osallistui
melko harvoin tavoitteiden laatimiseen.
Kyselyn mukaan työsuojeluorga-nisaatio
oli kuitenkin usein mukana
laatimassa toimintasuunnitelmaa (noin
80 % oli täysin tai osittain samaa mieltä)
(Kuvio 1).
Kyselyn mukaan työterveyshuolto
osallistui työpaikan edustajien mukaan
melko harvoin työsuojelutoimikunnan
kokouksiin (63 % oli osittain tai täysin
eri mieltä). Työterveyshuollon edustajista
yli puolet oli täysin samaa mieltä, että
työterveyshuolto osallistuu säännöllisesti
työsuojelutoimikunnan kokouksiin.
(Kuvio 2).
Työsuojeluvaltuutettujen haastatte-lujen
mukaan he osallistuivat vaihte-levasti
työterveysyhteistyön arviointiin.
Osa työsuojeluvaltuutetuista arvioi
työterveysyhteistyötä säännöllisesti
osana työsuojelutoimikunnan työtä
sekä toimintasuunnitelmaneuvotteluissa
ja ohjausryhmissä. Osa työsuojeluval-tuutetuista
ei osannut sanoa tehdäänkö
arviointia, hyödynnetäänkö sitä tai
todettiin, ettei arviointia tehdä. Joissakin
työpaikoissa työsuojelulla ei ollut
mahdollisuutta osallistua arviointiin.
Kyselyn mukaan työterveyshuol-lon
toimintasuunnitelman toteu-tumista
arvioitiin melko usein työ-suojelutoimikunnassa
(70 % oli täysin tai
osittain samaa mieltä) (Kuvio 3).
Työsuojelulla moninainen rooli
Työsuojeluvaltuutetut näkivät oman
roolinsa etenkin työntekijöiden edustajina
ja tukijoina. Työsuojeluvaltuutettu tuki
työntekijöitä keskustellen, kuunnellen ja
huolia eteenpäin vieden. Hän osallistui
tukihenkilönä työterveysneuvotteluihin
ja tuki työhön palaavaa työntekijää
poissaolon jälkeen. Työsuojeluvaltuutettu
tuki myös työntekijöiden ammatillista
Kuvio 1. Työsuojeluorganisaation mukana oleminen työterveyshuollon
toimintasuunnitelman laatimisessa.
Kuvio 2. Työterveyshuollon osallistuminen työsuojelutoimikunnan kokouksiin.
36 Työterveyshoitaja 1/22