Kuvio 4. Työterveyshoitajien näkemys oman organisaationsa tarjoamasta tuesta näyttöön perustuvan toiminnan toteuttamiseksi.
Tulosten perusteella voidaan todeta,
että Suomessa työterveyshoitajat kokevat
oman osaamisensa melko hyväksi näyttöön
perustuvan tiedon käyttämisessä ja näyttöön
perustuvaa tietoa myös käytetään. Kyselyyn
vastaajat olivat valtaosin samaa mieltä heidän
omaa näyttöön perustuvaa toimintaansa
koskevien väittämien kanssa (kuvio 3).
Näistä kehittämisen varaa näyttäisi olevan
eniten näyttöön perustuvien menetelmien
valinnassa työpaikoille ja työterveyshuollon
työn muutostarpeiden perustelemisessa.
Tilanne onkin erilainen, kun tarkastellaan
työterveyshuollon organisaatioiden valmiuk-sia
työterveyshoitajien silmin (kuvio 4).
Esimerkiksi selvä enemmistö on eri mieltä
seuraavan väitteen kanssa: “Henkilöstölle
tarjotaan säännöllisesti ulkoista koulutusta
ajankohtaisesta työterveyshuollon näyt-töön
perustuvasta tiedosta”. Tuloksista
on havaittavissa myös haasteita uuden
näyttöön perustuvan tiedon jakamisessa
organisaatioissa sekä käytössä olevien
ohjeistusten ja toimintatapojen arvioinnissa
suhteessa uuteen tutkimusnäyttöön.
Johtopäätökset ja
kehittämisehdotukset
Tässä artikkelissa raportoitujen tulos-ten
perusteella näyttää siltä, että työ-terveyshoitajat
käyttävät näyttöön
perustuvaa tietoa omassa työssään.
Näyttöön perustuvien menetelmien
valinta työpaikkatason toimintaan on
haasteellisempaa kuin menetelmien valinta
yksilötasolle. Tästä voidaan päätellä, että
työpaikkatoimintojen osalta tarvitaan
myös vahvempaa näyttöön perustuvaa
tietoa ja sen viemistä työterveyshuoltojen
prosesseihin. Ulkoisen koulutuksen lisäksi
kriittiseksi kohdaksi muodostui se, kuinka
organisaatioissa jaetaan tietoa uudesta
näyttöön perustuvasta tiedosta. Tulosten
valossa on perusteltua tarkastella käytänteitä
näyttöön perustuvan tiedon jakamisessa
ja edelleen pohtia, kuinka näyttöön
perustuvaa tietoa käytetään ohjeistusten ja
toimintatapojen kehittämisessä.
Kiitokset
Kiitos Työsuojelurahastolle tutkimuksen
rahoituksesta sekä Suomen Työter-veyshoitajaliitolle,
Suomen Työterveys-lääkäriyhdistykselle
ja tutkimukseen
osallistuneille palveluntuottajille yhteis-työstä
aineiston keruussa sekä Hoitotyön
tutkimussäätiölle yhteistyöstä mittarin
kehittämisen vaiheessa.
Kirjoittajat
Kati Päätalo
TtT, yliopettaja
Oulun ammattikorkeakoulu Oy
kati.paatalo@oamk.fi
Jani Ruotsalainen
MSc, tutkija
Oulun ammattikorkeakoulu Oy
jani.ruotsalainen@oamk.fi
Lähdeluettelo: toimisto@tyoterveyshoitajat.fi
Työterveyshoitaja 1/22 11
link
link
link
