Näyttöön perustuva toiminta tervey-denhuollossa
tarvitsee erilaisia organisa-torisia
tukirakenteita (Korhonen 2018) ja
toimintaa tukevaa johtamista (Bianchi ym.
2018). Johtamisella on avainrooli näyttöön
perustuvan toiminnan edistämisessä
ja ylläpitämisessä terveydenhuollossa:
johtajien tehtävänä on luoda toimintaa
tukeva kulttuuri sekä mahdollistaa riittävä
osaaminen, tuki ja resurssit (Bianchi
ym. 2018). Kuten terveydenhuollossa
yleisestikin (Korhonen ym. 2018), myös
työterveyshuollon kontekstissa näyttöön
perustuvan toiminnan on todettu
tarvitsevan vahvan organisatorisen ja
johdon tuen (Brämberg ym 2017).
Brämbergin ja kumppaneiden mukaan
organisatorisen tuen ja esimiestuen sekä
tuen taitojen kehittämiseen on koettu olevan
työterveyshuollossa puutteellista. Heidän
tulostensa mukaan esimiehet tarvitsevat
koulutusta siihen, kuinka tukea näyttöön
perustuvaa toimintaa ja luoda tätä tukevat
rakenteet työterveyshuoltoihin.
Suomessa on rakennettu toimintamalleja
tukemaan näyttöön perustuvaa toimintaa,
kuten näyttöön perustuvien käytäntöjen
yhtenäistämisen toimintamalli (Holopainen
ym. 2010) ja asiantuntijuusmalli (Korhonen
ym. 2010). Näistä ensimmäinen kuvaa eri
tahojen vastuut tiedon tuottamiselle ja
välittämiselle, käytäntöjen yhtenäistämiselle
ja osaamisen varmentamiselle sekä
yhtenäisen käytännön luomiselle työ-yksikköön.
Asiantuntijuusmalli sen sijaan
korostaa oman perustehtävän mukaisen
asiantuntijuuden hyödyntämistä näyttöön
perustuvan toiminnan tukena. Tämä
artikkeli on osa Työsuojelurahaston
rahoittamaa Näyttöön perustuva työ-terveyshuolto
-tutkimushanketta, jonka
aikana on tarkoitus mallintaa näyttöön
perustuvaa toimintaa työterveyshuollon
kontekstiin ja pilotoida tuotettua mallia
työterveyshuollon toimijoiden kanssa.
Näyttöön perustuva
toiminta työterveyshuollossa
-kyselytutkimuksen tuloksia
Tässä artikkelissa kuvattavat tutki-mustulokset
perustuvat vuosina 2020-2021
toteutettuun kansalliseen kyselyyn (n = 524).
Kyselyssä selvitettiin työterveyshoitajien ja
työterveyslääkärien osaamista ja asenteita
näyttöön perustuvan toiminnan osalta sekä
toiminnan organisoitumista suomalaisissa
työterveyshuolloissa. Aineisto on kerätty
työterveyshuollon kontekstiin kehitetyllä
mittarilla. Mittari perustuu Hoitotyön
tutkimussäätiön ja Sairaanhoitajaliiton
tutkimuksessa käytettyyn mittariin
(Holopainen ym. 2018) ja sitä on edelleen
muokattu asiantuntija-arvioinnin kautta
työterveyshuoltoon soveltuvaksi. Tässä
artikkelissa kuvataan osa kyselytutki-muksen
tuloksia työterveyshoitajien nä-kökulmasta,
koskien osaamista ja organi-saation
tukea. Otoksemme edustaa
suomalaisia työterveyshoitajia hyvin;
otoksessa on eri ikäisiä ja eri mittai-sen
työkokemuksen kartuttaneita työ-terveyshoitajia.
Työterveyshuollon päte-vöittävän
koulutuksen suorittamisen
suhteen edustavuus on erittäin hyvä (Työ-terveyslaitos
2018).
Taulukko 1. Vastaajien taustatiedot.
Kuvio 3. Työterveyshoitajien näkemys omasta osaamisestaan näyttöön perustuvan tiedon käyttämisessä.
10 Työterveyshoitaja 1/22