JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖLTÄ
Palstaa kirjoittaessani olemme tammikuun
TYÖEHTOJEN NEUVOTTELUJA
JA LAKIMUUTOKSIA PANDEMIAN
PITKÄSSÄ VARJOSSA
lopulla ja hämmentävällä vedenjakajalla.
Omikron-variantin myötä olemme tilan-teessa,
jossa koronatartuntoja on lähes
5000 päivässä, mutta samaan aikaan rajoituksia höllätään ja
asiantuntijat väläyttelevät, ettei Covid-19 olisi enää pitkään
yleisvaarallinen tauti. Kahden vuoden poikkeusaika on ollut pitkä
ja monella tapaa raskas – erityisesti sote-alalla työskenteleville.
Vuoden alussa rokotuksia koskevat ikäkohorttivaatimukset
purettiin, jotta työterveys saataisiin tehokkaasti mukaan korona-rokottamiseen.
Lisäksi koronarokottamisen korvaustaksaa
nostettiin työterveyshuollossa (kesäkuun loppuun saakka 10
eurosta 16 euroon). Muutoksella haluttiin edesauttaa työnantajien
mahdollisuutta tarjota rokottamisia työterveyshuollossa. Koska
julkisen terveydenhuollon kuorma
alkoi kasvaa sietämättömäksi, on
työterveyshuollon tarpeen olla
rokotuksissa mukana. Vastoin
toiveitamme rokotuksen on
saanut 23.12.2021 alkaen antaa
myös riittävän lääkehoidon
osaamisen ja asianmukaisen
rokotuskoulutuksen saanut
lähihoitaja, perushoitaja ja
laboratoriohoitaja. Pandemia
on aiheuttanut hoitovelkaa ja
töiden kertymistä myös työterveyshuollossa. Rokotusoikeuksia
koskevan pilven hopeareunus on siinä, että muu hoitajakunta
jakaa työterveyshoitajien kokemaa työtaakkaa.
Työelämän lainsäädäntö pyrkii vastaamaan poikkeusajan
nostamiin haasteisiin. Asioita ratkotaan jälkijunassa, mutta
ratkaisuista on vielä hyötyä tämän pandemian loppuvaiheessa ja
kuka tietää myös jatkossa jos/kun kohtaamme myöhemmin uusia
viruksia. Edellä mainittujen säädösmuutosten lisäksi keskeinen
työntekijän oikeuksiin puuttuva lakimuutos on ”hoitajien
pakkorokotukset.” Raflaavasti uutisoitu aihe ei kestä tarkempaa
tarkastelua. Koronarokotuksia ei kenenkään ole pakko ottaa,
mutta tosiasia on, että niiden puuttuminen voi johtaa sote-alan
töissä haastaviin tilanteisiin.
Koronarokotus lisättiin
väliaikaisesti tartuntatautilakiin
Tartuntatautilakiin lisättiin (pykälä 48 a), jonka mukaan
riskiryhmien parissa sosiaali- ja terveydenhoidossa työskenteleviltä
edellytetään suojaa koronavirusta vastaan. Lisäys on voimassa
vuoden loppuun saakka. Lakimuutoksen pääasiallisena
tavoitteena on suojata erityisesti koronan vakaville seurauksille
alttiiden sote-palveluiden asiakkaiden ja potilaiden henkeä ja
terveyttä. Laki velvoittaa työnantajaa huolehtimaan, että kaikissa
sote-palvelujen tehtävissä, joissa ollaan lähikontaktissa koronan
vakaville seurauksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden kanssa, saa
vain erityisestä syystä käyttää työntekijöitä, joilla ei ole esityksen
edellyttämää suojaa koronaa vastaan. Äkkiseltään voisi ajatella, että
työterveyshoitajalle voidaan kohdistaa asiakkaita, jotka eivät ole
riskiryhmää. Työnantaja voi kuitenkin edellyttää rokotesuojaa, jos
on riskinä, että työntekijä levittää tartuntaa asiakkaiden ja potilaiden
kanssa työskenteleviin muihin työntekijöihin. Mikäli tarvittavaa
rokotesuojaa ei ole, on työnantajalla kuitenkin laaja velvollisuus
tarjota koulutuksen ja kokemuksen kannalta sopivaa muuta
työtä. Jos muuta työtä ei ole tarjolla, tai jos työntekijä kieltäytyy
muusta työstä, työnteko keskeytyy eikä työntekijälle makseta
palkkaa keskeytyksen ajalta. Työnantajalla ei ole velvollisuutta
lomauttaa, koska työnteko on keskeytynyt työntekijästä johtuvasta
syystä. Tällaisessa tilanteessa työntekijän viimesijaisena turvana
olisi toimeentulotuki. Mikäli rokotesuoja puuttuu eikä työnantaja
löydä muuta sopivaa työtä, otathan yhteyttä luottamusmieheen tai
allekirjoittaneeseen. Aiheeseen liittyvät Usein kysytyt kysymykset
vastauksineen löytyvät liiton kotisivuilta.
Lainsäädäntötyötä tehdään myös ”työelämän koronapassin”
suhteen, joka koskisi kaikkia palkansaajia. Valmistelua tehdään
parhaillaan kolmikantaisesti työmarkkinaosapuolten kanssa.
Koronapandemiaan liittyen on meneillään myös lakimuutos
tartuntatautipäivärahaa koskien. Sairasvakuutuslakiin kaavail-laan
oikeutta tartuntatautipäivärahaan, kun työterveys-huollon
lääkäri on todennut Covid-19-tartunnan. Tällä
hetkellä tartuntatautilaki edellyttää, että virkasuhteinen
kunnan tai sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tartuntataudeista
vastaava lääkäri voi tehdä päätöksen, joka oikeuttaa tartun-tatautipäivärahaan.
Tautitilanteen huonontuessa palkan-saajilla
on ollut vaikeuksia saada todistuksia ja siten päivärahaa.
Työehtosopimusneuvottelut
Lehden ilmestyttyä neuvottelutilanne on jo varmasti aivan
eri asennossa, mutta nyt tammikuun lopussa työehto-sopimusneuvottelut
ovat täydessä käynnissä. Liiton jäsenet
jakautuvat monille eri sektoreille ja työehtosopimusaloille.
In-House työterveyshuoltojen työehtosopimuksista vastaava
neuvottelujärjestö Ylemmät Toimihenkilöt YTN vastaa
kokonaisuudessaan 18 eri sopimusalasta, joista 14 piiristä löytyy
liiton jäseniä. YTN on solminut mm. Teknologiateollisuuden
40 Työterveyshoitaja 1/22