FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 9
Määräaikaistelakoinnit tai muut lyhytaikaiset telakoinnit antavat
merenkulkijoille mahdollisuuden kartuttaa erityisiä osaamista
merimiestyössä, joita aluksen ollessa liikenteessä ei voida hankkia.
Tällaisen merimiestyön kerryttämisen on katsottu olevan perustellusti
osa normaalia aluksen operointia, joten sellainen merkitään rekisteriinkin
niin kuin se olisi varsinaista meripalvelua. Laivanisäntä vastaa siitä,
että rekisteriin ilmoitettu aluksella suoritettu merimiestyö on ollut
ammattia kehittävää.
Näiden aluksen operointiin liittyvien telakointien ajalta, kun alus on
miehitetty miehitystodistuksen mukaisesti, ei kuitenkaan tarvitse
kerätä erillisiä todisteita, vaan laivanisännän ilmoitukseen merimiestyön
suorittamisesta luotetaan. Ammattitaitoisen merihenkilöstön ja
suomalaisen merenkulkijan maine on kuitenkin sekä suomalaisen
varustajan että suomalaisen merenkulkijan etu.
Rekisteriin ei ole merkitty meripalvelua esimerkiksi sellaisissa
tapauksissa, kun alus ei ole miehitetty miehitystodistuksen mukaisesti
ja alus on satamassa, telakassa tai ankkurissa tai alus on miehitetty
miehitystodistuksen mukaisesti, mutta se on pitkäaikaisella muutostelakoinnilla
tai satamassa tai ankkurissa ns. tukikohtana tai hotellialuksena.
Esimerkiksi kuukausien mittainen muutostelakointi ei ole aluksen
tavanomaiseen operointiin liittyvää, eikä pitkäaikaisella liikenteestä
poissaololla voida enää todeta olevan ammattia kehittäviä vaikutuksia.
Aluksen liikenteestä poissaolon ja meripalvelun rekisteröimisen ja
hyväksymisen pätevyyskirjan kannalta tulee ottaa huomioon miten
kyseinen palvelu vaikuttaa henkilön pätevyyskirjoihin. Tarkoituksenmukainen
tilanne ei ole esimerkiksi sellainen, että merimies on puoli
vuotta kuivatelakalla ja saa tämän palvelun perusteella haettua
ylemmät kansipäällystön pätevyyskirjat.
Jäänmurtajilla ja muilla erikoisaluksilla suoritettua meripalvelua
koskee samat vaatimukset ja periaatteet meripalvelun ilmoittamisen,
rekisteröimisen ja arvioimisen suhteen kuin muitakin ilmoitusvelvollisuuden
piiriin kuuluvia aluksia. Laivanisäntä tietää ja tuntee laivaväkensä
työtehtävät ja arvioi, että onko meripalvelu lain määritelmän
mukaista, jos se ilmoitetaan rekisteriin. Tällaista erityistä arvioitavaa
aikaa voi olla esimerkiksi sellainen aika, kun laivaväki valmistelee
alusta murtokaudelle, jolloin laivaväki tekee merenkulullisia töitä,
vaikka alus ei ole vielä varsinaisesti liikenteessä.
MERIPALVELUTIEDOT ILMOITETAAN USEIN KESKITETYSTI
Useat varustamot suosivat keskitettyä ilmoittamistapaa ja ilmoittavat
kaikkien aluksiensa osalta meripalvelutiedot kuukausittain kerralla.
Tavallisesti meripalvelutietojen keräys tapahtuu keskitetysti osana
palkkahallintoa, joka toimittaa tiedot edelleen Trafi comille. Kun
meripalvelutietojen keräys ja ilmoittaminen on yhdistetty palkkahallintoon,
on syytä huomioida, että Trafi comiin tulee toimittaa tiedot sen
mukaisesti missä toimessa henkilö on työskennellyt, eikä sen
mukaisesti, miten hänelle on maksettu palkkaa.
Miehitysasetuksen (508/2018) mukaan laivanisännän on varmistettava
ennen kuin merenkulkija ottaa vastaan toimen aluksella, että
merenkulkijalla on toimeen vaadittava pätevyys ja, että merenkulkija
on suorittanut tarvittavat kertauskurssit ja saattanut koulutuksensa
ajan tasalle kansainvälisen merenkulkijoiden koulutusta, pätevyyskirjoja
ja vahdinpitoa koskevan STCW-yleissopimuksen vaatimusten
mukaisesti.
Lisäksi laivanisännän ja aluksen päällikön velvollisuus on laivaväkilain
mukaisesti huolehtia muun muassa siitä, että aluksen laivaväellä
on aluksen ominaisuuksien ja tehtäviensä mukainen koulutus ja
pätevyys ja, että aluksella on voimassa oleva laivaväkilain 6 §:n
mukaisesti myönnetty miehitystodistus ja alus on miehitetty sen
mukaisesti taikka aluksella on 6 a §:n nojalla säädetty
vähimmäismiehitys.
Käytännössä liikenneasioiden rekisteriin ei siis ole sallittua
ilmoittaa sellaisessa toimessa suoritettua meripalvelua, johon
merenkulkijalla ei ole pätevyyttä ja/tai miehitystodistuksen mukaista
oikeutta toimia. Kun aluksella on miehitystodistusta suurempi miehitys
eli minimimiehitykseen suhteen enemmän laivaväkeä, on ylimääräiselläkin
laivaväellä oltava toimeen vaadittavat pätevyydet ja heidän
meripalvelutietonsa ilmoitettava liikenneasioiden rekisteriin.
ULKOMAISILLA ALUKSILLA SUORITETUN MERIPALVELUN
OSALTA PYYDETÄÄN TARVITTAESSA LISÄTIETOJA
Ulkomaisten alusten osalta noudatetaan samoja periaatteita
rekisteröimisen ja meripalvelun arvioimisen suhteen kuin kotimaistenkin
alusten osalta. Näiden alusten osalta Trafi comin on tarvittaessa
pyydettävä lisätietoja tai selvityksiä, koska ulkomaisten alusten osalta
Trafi comilla ei ole tietoja omissa rekistereissään. Jos ulkomaisella
aluksella suoritettu meripalvelu täyttää laivaväkilain mukaisen meripalvelun
määritelmän eikä ulkomaisuutensa lisäksi kuulu muuhun
laivaväkilain 26 e § poikkeuksiin rekisteröinti- ja luettelointivelvollisuudesta,
voidaan meripalvelu merkitä rekisteriin.
30) meripalvelulla laivaväkeen kuuluvana tai ohjattuna harjoitteluna
suoritettua palvelua muulla aluksella kuin huviveneellä,
huvialuksella tai proomulla taikka lossilla, joka ei ole vapaasti
ohjailtava; meripalveluksi voidaan katsoa myös palvelu sellaisella
huvikäytössä olevalla aluksella, jonka bruttovetoisuus on
vähintään 500, sellaisessa toimessa, johon vaaditaan STCWyleissopimuksen
mukainen pätevyyskirja; pätevyyskirjan
saamiseksi vaadittavaa meripalvelua määriteltäessä lasketaan
30 päivän ajanjakson aluksella vastaavan yhtä kuukautta.
Aika-ajoin joudutaan erityisesti arvioimaan ulkomaisilla jahdeilla
suoritettua meripalvelua. Meripalvelun määritelmän mukaisesti alle
500 GT huvikäytössä olevalta alukselta ei hyväksytä meripalvelua. A