TRAFICOM TIEDOTTAA
UUSI VESILIIKENNELAKI (782/2019) TULEE VOIMAAN
1.6.2020.
Lisää tietoa Trafi comin kotisivuilta:
https://www.trafi com.fi /fi /vesiliikennelaki2020
Uusi vesiliikennelaki ajanmukaistaa ja kokoaa yhteen vesiliikenteen
liikennesäännöt ja liikennemerkit. Uudistuksen tavoitteena on lisätä
vesiliikenteen turvallisuutta ja vastuullista veneilyä sekä mahdollistaa
vesiliikenteen automaatio.
Uudistuksella myös selkeytetään vesiliikenteen viranomaisten
rooleja ja tehtäviä sekä vesiliikennelain ja merilain suhdetta.
Vesiliikenteen säännöt koskevat lähtökohtaisesti sekä kauppamerenkulkua
että huviveneilyä, kun taas merilaissa säännellään pääosin
kauppamerenkulkua.
Koska vesillä liikkujia ja heidän käyttäytymistään säännellään
hyvin yksityiskohtaisesti myös kansainvälisesti, on uuden lain
lähtökohdaksi otettu kansainvälinen sääntely. Lisäksi uudistuksessa
on kiinnitetty erityistä huomiota kanavaliikenteen edellyttämiin
säännöksiin mukaan lukien liikenne Saimaan kanavalla.
VUOKRAVENE
Uuden lain myötä vuokravenesääntely kevenee. Näiden muutosten
tavoitteena on helpottaa veneen vuokrausta ja jakamistaloutta.
Nykyisistä vuokraveneitä koskevista teknisistä vaatimuksista ja
katsastusvaatimuksista luovutaan, ja vuokraveneistä tulee tavallisia
huviveneitä. Niiden on kuitenkin täytettävä lain edellyttämät yleiset
turvallisuus- ja varustevaatimukset.
Jos venettä vuokrataan toiselle miehittämättömänä eli ilman
kuljettajaa, sovelletaan lain mukaisia kuljettajaa, päällikköä ja
luovuttajaa koskevia vaatimuksia.
Jos venettä vuokrataan miehitettynä, eli kyse on lain mukaan
ammattimaisesta vuokravenetoiminnasta, sovelletaan merilakia ja
sen mukaista tiukempaa päällikkösääntelyä. Tällaista toimintaa on
esimerkiksi kalastusmatkailu ja taksivenetoiminta.
VESIKULKUNEUVON PÄÄLLIKÖN VASTUU
Uudessa vesiliikennelaissa tulee vahvasti esille vesikulkuneuvon
päällikön vastuu. Päällikkö vastaa muun muassa vesikulkuneuvon
kulusta, turvallisuudesta sekä varusteista ja niiden käytöstä.
Päällikkö vastaa myös siitä, ettei vesikulkuneuvon käytöstä aiheudu
vaaraa, haittaa tai häiriötä kenellekään, mukaan lukien ympäristölle.
Uusina velvollisuuksina päällikön vastuulle
tulevat esimerkiksi:
• karttojen mukanaolo matkassa, mikäli matka pituuden tai muun
syyn tai olosuhteen johdosta edellyttää reittisuunnittelua
• varusteiden (esimerkiksi kelluntapukineiden) tulee olla helposti
saatavilla
• kelluntapukineiden pitäminen puettuina, mikäli olosuhteet niin
edellyttävät
14 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
PÄÄLLIKÖN YLEINEN VASTUU (7 §)
Vesikulkuneuvon päällikön on huolehdittava siitä, että:
• vesikulkuneuvo on aiottuun matkaan ja olosuhteisiin nähden
rakenteeltaan, kunnoltaan ja muilta ominaisuuksiltaan turvallinen siten
kuin 107 §:ssä säädetään;
• vesikulkuneuvossa olevia henkilöitä on ohjeistettu riittävällä tavalla
turvallisesta vesikulkuneuvossa toimimisesta;
• vesikulkuneuvossa on tarvittavat,108 §:ssä ja sen nojalla säädetyt
varusteet, ne ovat kunnossa ja helposti saatavilla;
• vesikulkuneuvossa on käytettävissä asianmukaisia merikarttoja ja
merenkulkujulkaisuja, jos aiottu matka edellyttää reittisuunnittelua
matkan pituuden tai muun vastaavan syyn tai olosuhteen johdosta;
• 108 §:ssä tarkoitetussa vesikulkuneuvossa olevilla henkilöillä on
saman pykälän 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut kelluntavälineet
puettuina sään, aallokon, vesikulkuneuvon kunnon tai muiden
olosuhteiden niin edellyttäessä; ja
• vesikulkuneuvossa on 41, 117 ja 119 §:ssä tarkoitetut tarvittavat
asiakirjat.
VESILIIKENTEEN SÄÄNNÖT
Uuden vesiliikennelain vesiliikenteen sääntöjä koskevaa osiota on
laajennettu merkittävästi aiemmasta ja pyritty huomioimaan suhde
merilakiin.
Yleisperiaate on, että avomerellä ja kauppamerenkulun väylillä
noudatetaan meriteiden sääntöjä. Sisäisillä kulkuvesillä meriteiden
sääntöjä noudatetaan uudessa vesiliikennelaissa esitetyin poikkeuksin
ja lisäyksin. Nämä poikkeukset ja lisäykset perustuvat kumottavaan
asetukseen alusten yhteen törmäämisen ehkäisemisestä sisäisillä
kulkuvesillä (ns. sisävesisäännöt), joiden sisältö on pääosin siirretty
uuteen vesiliikennelakiin. Sisäisillä kulkuvesillä tarkoitetaan järviä,
jokia ja kanavia sekä rannikkoaluetta 2 meripenikulmaa sisäisten
aluevesien ulkorajan ulkopuolelle.
Vesiliikenteen säännöissä käsitellään yleisesti sääntöjen noudattamista,
turvallista kulkua ja nopeutta, yhteentörmäämisen välttämistä,
ohittamista, kohtaamista ja väistämistä, ankkurointia sekä mm.
valojen, merkkikuvioiden ja ääni-, sekä valomerkkien käyttöä.
Uudessa laissa määritellään myös vesiliikennettä valvovan tai
ohjaavan henkilön oikeudet pysäyttää vesikulkuneuvo ja tarkastaa
asiakirjoja. Käytettävät pysäytysmerkit on siirretty nykyisestä
asetuksesta (asetus alukselle annettavista pysähdysmerkeistä)
uuteen vesiliikennelakiin. Näitä ovat kansainväliset pysäytysmerkit
sekä erityinen pysäytysmerkkilevy, joka on esitetty laissa ja punainen
vilkkuva valo yhdessä sinisen hälytysvalon kanssa.
Vesiliikenteen sääntöihin on liitetty myös kanavaliikennettä
koskevia erityissäännöksiä siirtämällä pääosa kumottavan asetuksen
kanavien ja avattavien siltojen liikennesäännöstä sisällöstä uuteen
lakiin. Esimerkiksi yleinen nopeusrajoitus kanavissa on 9 km/h ellei
Trafi com toisin määrää. Uutena asiana uiminen kanavissa on kielletty.
Trafi com voi antaa tarkempia määräyksiä kanaville ja avattaville
silloille saapumisesta ja niillä noudatettavista menettelyistä. •
/www.trafi
