Kuvio 3. Asiakasyritysten määrä Kuvio 4. Henkilöasiakkaiden määrä
vastaajista (39 %, 2019 31 %) koki työn kuormittavan paljon tai
liikaa (kuvio 5). Työn sisällön koki kuormittavana 57 % vastaajista.
Työssä kuormittavat; työn määrä, ei ennätä tehdä kaikkea niin hyvin
kuin haluaisi, jopa lakisääteisen työterveyshuollon toteutuminen
kärsii. Työn vaativuuden kuormittuminen näyttäytyy siten että,
työterveyshoitajan työnkuva on monipuolistunut valtavasti ja
vastuu asioiden hallinnasta on usein työterveyshoitajalla, mikä
lisää psykososiaalista/kognitiivista kuormittumista. Yksi isoimmista
kuormitus tekijöistä on myös jatkuva muutos, vallitseva tilanteen
vaikutus työtehtävien uudelleen organisointiin, uusien ohjelmien ja
työkalujen perehtymiseen ei ole kunnolla aikaa. Esimiesten työssä
kuormitti se, ettei esimiestyöhön jää kunnolla aikaa. Esille nousivat
myös asiakkaiden vaatimukset ja asiakasyrityksen vaatimukset,
mihin vastaaminen saattaa olla vallitsevassa hetkessä haastavaa.
Tulostavoitteiden nouseminen tai tavoitteisiin pääsemättömyys
on edelleen yksi kuormitustekijä.
Epäasiallista käyttäytymistä omalla työpaikallaan koki 15
% vastaajista (kuten vuoden 2019 kyselyssä). Avovastauksissa
eniten mainintoja sai kiusaaminen kollegojen tai esimiehen
taholta. Epäasiallisesta käytöstä koettiin määrällisesti
melko tasaisesti niin esimiehen, kollegojen kuin muun
moniammatillisen työryhmän jäsenen taholta. Vastaajat
raportoivat muun muassa epäasiallisesta käytöksestä (kuten
huutamisesta ja ovien paiskomisesta), kuppikunnista, selän
takana puhumisesta, syyllistämisestä, kyykyttämisestä,
Kuvio 5. Työn kuormittavuus
vähättelystä, suosikkijärjestelmistä ja pelolla johtamisesta.
Lisäksi muutama vastaaja raportoi esimiehen kohtelevan
työntekijöitä epätasa-arvoisesti.
Mitataanko työn laatua ja vaikuttavuutta?
Vastaajista 57 % kertoi, että työn laatua mitataan. Pääosa raportoi,
että laatua ja vaikuttavuutta mitataan asiakastyytyväisyyskyselyillä
ja tarkemmin määrittelemättömillä laatujärjestelmillä. Laadulliset
mittarit ovat monille vastaajista epäselviä. Useita asioita seurataan ja
tilastoidaan, mutta ne ovat lähinnä tuottavuuteen liittyviä tekijöitä
kuten asiakasmäärät ja tulos. Osalla vastaajista ei ole käsitystä kuka
mittareita seuraa ja palaute puuttuu.
Tulostavoitteet ja onko niihin päästy?
Vastaajista suurin osa (80 %) kertoo työnantajan määritelleen
tulostavoitteen. Lähes kaksikolmasosaa (62 %) pääsee
tulostavoitteeseen. Jos tulostavoitteeseen ei päästä, ovat yleisimmät
syyt laskuttamattoman työn runsas osuus (57 %) tai liian korkea
tavoite (53 %).
Osallistuminen lakisääteiseen ammatilliseen
täydennyskoulutukseen (vähintään 7 päivää)
edellisen vuoden aikana
Lakisääteiseen ammatilliseen täydennyskoulutukseen
osallistuminen on laskusuunnassa. Vuoden 2015 kyselyssä
ammatilliseen täydennyskoulutukseen oli edellisen vuoden aikana
osallistunut asetuksen mukaisesti yli puolet vastaajista. Vuoden 2017
kyselyssä prosentti oli painunut kolmasosaan (35 %) ja nyt vuonna
2021 alle kolmasosaan (29 %). Reilu neljäsosa (29 %) on käynyt
1–6 päivänä vuodessa ja lähes puolet (47 %) ei ole käynyt yhtään
ammatillista täydennyskoulutuspäivää edeltävän vuoden aikana. On
erittäin huolestuttavaa, että asetus ei toteudu. Kouluttautuminen on
hyvin tärkeää, jotta osaaminen ylläpidetään jatkuvasti ja vauhdilla
muuttuvassa toimintaympäristössä.
Mitä muutoksia työehtosopimuksiin halutaan?
Työehtosopimuksia koskevista toiveista pääosa koski palkkoja.
Palkkojen toivottiin nousevan vastaamaan paremmin työn
vaativuutta. Vastuu ja erityisosaamisen tulisi huomioida palkassa
42 Työterveyshoitaja 2/21