MITÄ TAPAHTUU KUN TYÖTERVEYDEN JA
-TURVALLISUUDEN AMMATTILAINEN UUPUU
- minun tarinani osa II
"
On heinäkuu 2020, ensimmäinen
lomautusviikko takana.
Työsähköpostin avaus ahdistaa.
Huomaan esimieheni laittaneen
ison tehtävän takarajaksi kyseisen päivän.
Tästä ei oltu keskusteltu ennen poissaoloani.
En myöskään ollut saanut virallista
vahvistusta osa-aikajärjestelyistäni, vaikka
lomautus oli jo aloitettu. Lomautuskirje
tuli kaksi päivää myöhemmin, mutta siinä
oli virhe. Lähetin heti palautetta HR:lle
ja esimiehelleni. Kukaan ei vastannut sillä
viikolla. Katsoin läpi sormien, sillä esimieheni
oli lomalla. Viikonlopun jälkeen lähetin
muistutusviestin. Toinen lomautusviikko oli
jo käynnissä eikä viestejäni oltu noteerattu.
Kärsin ahdistusoireista päivittäin. Koin
tulleeni unohdetuksi, olevani rasite.
Esimiehen rooli
työuupumustapauksissa
Lupaavasta alusta huolimatta tukitoimet
käynnistyivät kohdallani yskähdellen ja
työkuormani arvioinnissa epäonnistuttiin.
Kauniista sanoista huolimatta työn
psykologiset tekijät ja vaatimukset
olivat edelleen epätasapainossa
vaikutusmahdollisuuksieni kanssa. Karasek
olisi kääntynyt haudassaan.
Suomessa Työterveyslaitos on
koonnut esimiehille toimintaohjeita
työuupumustilanteisiin. Työntekijän huoli
kuormittumisesta tai jaksamisongelmasta
tulee ottaa vakavasti muistaen työnantajan
velvollisuuden huolehtia siitä, ettei työ
aiheuta vaaraa työntekijöiden terveydelle.
Varhainen puheeksiotto on suositeltavaa,
sillä pitkittyneitä ongelmia on vaikeampaa
ja kalliimpaa korjata. Terveys- tai
työkykyongelmissa esimiehen tulisi ohjata
työntekijä työterveyshuoltoon hoidon ja
sairauspoissaolotarpeen määrittelemiseksi
ja työterveysneuvottelun käynnistämiseksi.
(Työterveyslaitos 2021.)
Varhaisessa vaiheessa ei sairauslomaa
yleensä tarvita, mutta kuormitustekijät on
selvitettävä, työkuormitusta vähennettävä
ja tarvittaessa räätälöitävä työtehtäviä.
Esimiehen ja työntekijän tulee keskustella
avoimesti millaiset tehtävät, työmäärä
ja aikataulut ovat realistisia jaksaminen
kannalta ilman että työntekijä tuntee
tulevansa painostetuksi. Työhön paluun
tuen toimintamallia voidaan soveltaa
uupuneen työntekijän palatessa mahdolliselta
sairauslomalta, mutta uupuneeseen tulisi
pitää yhteyttä myös poissaolon aikana.
Esimies voi hakea lisätietoja ja tukea
Työterveyslaitoksen työkalupakista
osoitteessa https://www.ttl . fi/
oppimateriaalit/opas/hyvan-mielentyopaikka/.
Työkalupakki on kehitetty osana
sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän mielen
työpaikka -hanketta.
Myös Iso-Britanniassa työantajilla
on lakisääteinen velvoite työntekijöiden
suojelemiseksi henkilökohtaiselta vahingolta,
mukaan lukien sairaudet ja vammat
henkilön fyysiselle tai mielenterveyden tilalle
(Health and Safety at Work Act 1974).
Työterveyshuollon järjestäminen ei ole
kuitenkaan pakollista, eikä sillä ole vastaavaa
ennaltaehkäisevää roolia kuin Suomessa.
Työuupumustapauksissa toimenpiteiden
suunnittelu ja toimeenpano ovat HR:n ja
esimiehen vastuulla. Työterveyshuolto on
konsultti, joka tarvittaessa antaa tilannearvion
ja suositukset, mutta usein työntekijä ottaa
yhteyttä julkiseen terveydenhuoltoon ja
omalääkäriin, tai ohjataan sinne. Miksi
on näin maassa, jota moni kehittyvä maa
pitää työterveyden ja -turvallisuuden
edelläkävijänä?
Lainsäädäntö ja työntekijöiden
suojeleminen työuupumukselta
Termejä ’työuupumus’ tai ’stressi’ ei ole
tällä hetkellä sisällytetty Suomen ja Iso-
Britannian työterveyden ja -turvallisuuden
lainsäädäntöihin. Psykososiaaliset tai
mielenterveydelliset tekijät mainitaan
molempien maiden avainsäädöksissä
lyhyesti, mutta mainintojen painoarvo
ja näkyvyys jäävät ohuiksi. Olisiko aika
päivittää lainsäädäntöä, kun molemmissa
maissa mielenterveyden häiriöt ovat viime
vuosina nousseet yleisimmäksi korvattavien
Artikkelisarjan ensimmäisessä
osassa kuvailtiin työperäisen
stressin syntytekijöitä ja kuinka
pitkittynyt stressi voi hitaasti
johtaa työuupumukseen. Tässä
toisessa osassa matkataan
kohti toipumista: mitkä olivat
toimenpiteet ja kompastusaskeleet
matkan varrella. Esimiehen ja
työterveyshuollon rooleja käsitellään
vertailevasti kahden maan ja
lainsäädännön näkökulmasta.
Varhainen
puheeksiotto on
suositeltavaa,
sillä pitkittyneitä
ongelmia on
vaikeampaa ja
kalliimpaa
korjata.
Työterveyshoitaja 2/21 25
/www.ttl
