JÄSENKYSELYN TULOKSIA
Liitto tekee joka toinen vuosi suuremman palkka-
ja työsuhdeasioita kattavan jäsenkyselyn ja sen
lisäksi muita pienempiä teemakohtaisia kyselyitä.
Koska kyselyitä tehdään nykyään paljon, ei ole
ihme, että vastausprosentti jäi 30 prosenttiin.
Lämpimät kiitokset kaikille teille, jotka vastasitte:
vain tätä kautta saamme ajantasaista tietoa
jäsentemme työtilanteesta, toiveista ja tarpeista
niin työelämän kuin liiton toiminnankin suhteen.
Tietoja vastaajista
Suurin osa vastaajista on ollut työelämässä 11-20 vuotta. Vastaajien
kokemusvuodet ovat pikkuhiljaa nousseet vuodesta 2012. Tällä
kertaa kyselyyn vastasi muutamia uransa alussa olevia (joukossa 1
% 0-2 vuotta alalla olleita), 2019 heitä oli vastaajissa n. 4 % ja 2017
ei yhtään.
Vastauksia saatiin kaikista paikallisosastoista, joten otos vastaa
hyvin liiton jäsenistön näkemyksiä. Valtaosa vastauksista tuli
pääkaupunkiseudulta, mutta myös Pirkanmaa ja Varsinais-Suomi
olivat hyvin edustettuina.
Tehtävänimikkeet ovat pysyneet suhteellisen samanlaisina
vuosien varrella. Suurin osa vastaajista (76 %) on työterveyshoitajia.
Vastaavan ja johtavan työterveyshoitajan nimikkeiden määrä laski
2019 edellisessä kyselyssä 17 prosentista 11 prosenttiin ja pitää
nyt saman 11 % tason. Muut tehtävänimikkeet ryhmässä oli suuri
hajonta, 27 kommenttia sisälsi 20 eri nimikettä. Asiakkuuspäälliköitä
oli neljä, terveydenhoitajia, palvelupäälliköitä ja hallintopäälliköitä
muutama.
Työsuhteen laatu oli vakituinen kokopäivätyö 87 prosentilla.
Lähes kaikki (97 %) työskentelivät toistaiseksi voimassa olevalla
työsuhteella ja loput olivat (vanhempainvapaan tai hoitovapaan)
sijaisuksia. Työterveyshoitajien työllisyystilanne on hyvä. Vastaajissa
ei ollut työttömiä.
Vastaajat jakaantuivat eri työehtosopimusten piiriin seuraavasti:
Terveyspalvelualan tes 66 % vastaajista, KVTES 6 %, AVAINTES
13 %, Valtion Virkaehtosopimus 3 % ja muut työehtosopimukset
7 %. Vastaajissa oli 6 prosenttia enemmän yksityisellä sektorilla
työskenteleviä kuin vuonna 2019 ja kunnan Kvtes-sopimuksen
piirissä olevien määrä on laskenut kahdessa vuodessa 20 prosentista
kuuteen prosenttiin, kunnallisten liikelaitosten osuus noussut 9
prosentista 13 prosenttiin. Tämä vastaa jäsenistön työnantajissa
tapahtunutta muutosta. Työehtosopimusten ulkopuolella olevien
osuus on noussut 3 prosentista 6 prosenttiin.
Pätevöittävä koulutus
Vastaajista puolet on saanut pätevöittävän koulutuksen
kokonaan työnantajan korvaamana eli sekä osallistumismaksut
että koulutukseen käytetyn ajan. Neljäsosa (25 %) maksoi
osallistumismaksun kokonaan ja käytti koulutukseen omaa aikaa.
Tarkemmin alla kuviossa 1.
Niistä työnantajista, jotka maksoivat koulutuksesta edes osan,
lähes neljäsosa (24 %) edellytti sitouttamissopimusta. Sopimusten
pituus vaihteli neljän kuukauden ja kolmen vuoden välillä, yleisin
vaatimus oli kahden vuoden sitoutuminen työpaikkaan koulutuksen
päätyttyä.
Palkkaus ja työaika
Työterveyshoitajien kokonaispalkka on vuoden 2021
maaliskuussa 3159 e/kk ja koko vastaajajoukossa keskimäärin
3349 euroa. Tilastokeskuksen mukaan Suomalaisten
keskipalkka vuonna 2020 oli 3000 euroa.
Noin puolella vastaajista (48 %) kokonaispalkka on 3000–
3499 euron välillä. Vastaajien keskipalkka on työterveyshoitajien
joukossa noussut kahden vuoden takaiseen tilanteeseen
verrattuna 170 euroa ja koko vastaajajoukon
keskipalkka noussut 177 euroa. Edellisessä
vuoden 2019 kyselyssä työterveyshoitajien palkka
oli noussut kahden vuoden aikana 56 e ja koko
vastaajajoukon laskenut 32 euroa. Kokemuksen
mukana palkka näyttää nousevan, mutta
hajontaa on paljon eikä mediaanipalkka nouse
tasaisesti kokemusvuosien myötä. Taulukossa
1 on esitelty kokoaikaisten työterveyshoitajien
kokonaispalkkoja vuosilta 2010–2021.
Jos tarkastelemme palkkoja sopimusaloittain,
niin in-house-työterveyshuolloissa (Muu sopimus)
palkka näyttää olevan korkein, seuraavaksi eniten
palkkaa maksetaan mediaanipalkkoja vertaillen
Yksityisellä terveyspalvelualalla ja viimeiseksi jää
JUKOn piirissä olevat julkiset sopimusalat (Kvtes,
Avaintes, valtio). Julkisten sopimusten palkoissa
on enemmän vaihteluväliä kuin yksityisellä
sektorilla ja sieltä löytyykin sekä alempia että
ylempiä palkkoja kuin m Kuvio 1 Työterveyshuoltoon pätevöittävän koulutuksen kustannukset itä yksityiseltä sektorilta
40 Työterveyshoitaja 2/21