Taulukko 1. Työkyvyn arviointi erikoissairaanhoidon jälkeen Keski-Suomen sairaanhoitopiirissä.
Hankkeessa on suunnitelmana
pilotoida toimintamal l ia, jossa
tieto potilaan työterveyshuollon
palveluntuottajasta on digitaalisesti
saatavissa erikoissairaanhoidossa. Keski-
Suomen sairaanhoitopiiriin on kolmen
muun sairaanhoitopiirin kanssa tulossa
uusi Aster potilastietojärjestelmä
lähivuosina ja TYÖOTE-hankkeessa
osallistutaan myös Asterin kehitystyöhön.
Hankkeen tavoite on myös
vakiinnuttaa työkykykoordinaattorin
toimi ja työterveyshuollon erikoislääkärin
virka osaksi sairaanhoitopiirin vakituista
toimintaa.
Win-win tilanne eri toimijoiden
näkökulmista
Kuvatussa TYÖOTE-toimintamallissa
työntekijä saa sovitut työkyvyn
arviointikäynnit ja kontrollit omassa
työterveyshuollossa. Hänelle rakennetaan
yksilöllinen työhön paluun suunnitelma.
Potilas saa ja tietää vastuutahon ja
-henkilön, saa tukea kuntoutumiseen ja
työhön paluuseen. Työntekijän pysyvä
työkyvyttömyyden riski vähenee.
Sairaalan henkilökunta voi keskittyä
ydintehtäväänsä; vastuu sairauspoissaolon
tarpeen ja työkyvyn arvioinnin, työn
muokkauksen, korvaavan työn järjestelyn,
työaikajärjestelyjen ja muiden työpaikan
toimien osalta siirtyy työterveyshuoltoon.
Sairaalalääkäri ei yleensä tunne potilaan
työtä, ja TYÖOTE-toimintamallissa
hänen ei tarvitse arvioida pidempiaikaista
työkykyä. Alle kahden kuukauden
sairauspoissaolo ei edellytä myöskään
sairaalalääkärin tekemää B-lausuntoa.
Työterveyshuolto hyötyy, kun
tieto potilaan työkykyasiasta tulee
työterveyshuoltoon ajoissa niin, että
työkyvyn arviointi, työkyvyn tuen ja
työhön paluun järjestelyt ehditään hyvin
aikatauluttaa ja sopia. Työterveyshuollon
osaaminen tulee nykyistä tehokkaammin
käyttöön. Riittävän ajoissa aloitetut
työkyvyn tuen toimet helpottavat
ja selkeyttävät työterveyshuollon
ydintehtävän (=työkyvyn tukeminen)
hoitamista.
Työnantajat hyötyvät, kun osa
työntekijöistä palaa aiemmin työhön kuin
vanhalla toimintatavalla, jolloin sijaistarve
vähenee ja tuottavuus kasvaa.
Kunta ja yhteiskunta hyötyvät,
kun työkykyinen työntekijä on työssä.
Verotulot kasvavat, sairauspoissaolopäivät
vähenevät ja työllisyys paranee. Myös Kelan
maksamat sairausvakuutuskorvaukset
vähenevät ja päätökset sairauspoissaolojen
tarpeellisuudesta ovat paremmin
perusteltuja kuin tällä hetkellä.
Kirjoittajat
Visa Kervinen
Asiantuntijalääkäri, LL
TYÖOTE-hanke KSSHP,
työterveyslääkäri Terveystalo,
visa.kervinen@ksshp.fi
Kirsi Piitulainen
Työkykykoordinaattori, TtT
TYÖOTE-hanke KSSHP
kirsi.piitulainen@ksshp.fi
Pauliina Kangas
Ylilääkäri, LT, Työterveyslaitos
pauliina.kangas@ttl.fi
Visa Kervinen Kirsi Piitulainen Pauliina Kangas
Työterveyshoitaja 2/21 15
link
link
link
