on ilmoitettu (Kuvio 2).
Työsuhde-edut ja tulospalkkiot
eivät juurikaan nosta palkkatasoa.
Palkan lisäksi 79 prosenttia vastaajista
saa muita työsuhde-etuja. Yleisimpiä
etuja ovat kulttuuri- ja liikuntasetelit
(87 %) sekä lounassetelit (39 %).
Lisäsi palkkaa voi nostaa tulospalkkio.
Tosin pääosa vastaajista (67 %) ei ole
saanut tulospalkkioita vuoden 2020
aikana. Mikäli tulospalkkiota on
maksettu, niin yleisimmin palkkio
on tasolla 500–1999 euroa vuodessa
tai alle 100 euroa kuukaudessa.
Joustava työaika on käytössä
Työterveyshoitajien kokonaispalkka syyskuussa 2010—2012, toukokuussa 2013, lokakuussa
2014—2015 ja maaliskuussa 2017 & 2019 & 2021 (tehtäväkohtainen peruspalkka ja lisät).
Ryhmittelymuuttuja: Kyselyvuosi
Keskiarvo Keskihajonta Minimi Alakvartiili Mediaani Yläkvartiili Maksimi Lkm
v. 2010 2671 272 1930 2500 2653 2825 4304 351
v. 2011 2750 261 2120 2591 2719 2910 3600 286
v. 2012 2847 290 1392 2681 2838 3000 4014 308
v. 2013 2880 341 438 2706 2872 3050 5534 293
v. 2014 2933 304 1869 2747 2900 3100 4020 294
v. 2015 2982 307 2362 2801 2947 3103 4400 158
v. 2017 2933 322 2200 2750 2943 3100 4560 170
v. 2019 2989 299 2300 2800 2969 3154 4600 220
v. 2021 3159 300 2100 3000 3143 3350 4000 192
Yhteensä 2879 327 438 2673 2858 3070 5534 2272
Taulukko 1. Työterveyshoitajien kokonaispalkka
pääosalla vastaajista (89 %). Joustava
työaika mahdollistaa oman työn
suunnittelun ja auttaa työssä
jaksamisessa, mikäli jousto tapahtuu
molempiin suuntiin. Lisäksi pääosalla
(71 %) on mahdollisuus tehdä etätyötä (vuonna 2019 vain 52 %),
joka osaltaan auttaa jaksamaan. Neljäsosa (24 %) tekee ns. harmaata
ylityötä eli työtä, joka ei kirjaudu työtunneiksi ja jota ei korvata vapaaaikana
eikä rahana.
Asiakasyritysten ja asiakkaiden määrä
Vastaajista noin neljänneksellä (24 %) on 11–50 asiakasyritystä,
viidesosalla (19 %) 51–100 asiakasyritystä ja 5 prosentilla yli 200
yritystä. Neljällätoista prosentilla ei ole lainkaan asiakasyrityksiä
(Kuvio 3). Tämä kertoo työterveyshuollossa toimivien moninaisista
nimikkeistä ja tehtävänkuvista. Ne, joilla ei ole asiakasyrityksiä
toimivat muun muassa esimiestehtävissä, päivystäjinä,
työhyvinvointikoordinaattoreina tai ensiapukouluttajina. Myös
asiakasmäärät jakautuvat; noin viidesosalla vastaajista (21 %) on
601–900 henkilöasiakasta, viidesosalla (20 %) on 901–1200
henkilöasiakasta. Myös ääripäitä löytyy; 5 prosentilla on 0–300
henkilöasiakasta ja 7 prosentilla yli 1800 (Kuvio 4).
Mikä olisi kohtuullinen asiakasmäärä?
Asiakkaiden ja asiakasyritysten määrä saatiin kyselyssä linkitettyä
niihin vastaajiin, joiden mielestä työ on liian kuormittavaa.
Näiden tietojen pohjalta päivitämme syksyllä liiton suosituksen
asiakasmitoituksesta.
Esimiehen tausta ja esimieheltä saatu tuki
Vastaajista 81 prosentilla on lähiesimiehenä terveydenhuollon
ammattihenkilö. Taso on hieman alempi kuin vuoden
2017 (87 %), mutta korkeampi kuin vuonna 2015 (79 %).
Vastaajilta kysyttiin kokevatko he saavansa tukea esimieheltään.
Kuusiportaisen asteikon (6 = saa paljon
tukea) kahta ylintä arvosanaa käytti
37 % vastaajista. Vastaajista enemmän
tukea koki saavansa ryhmä, jonka
esimiehenä toimi terveydenhuollon
ammattihenkilö. Vastaajista ne, jotka
eivät olleet tyytyväisiä esihenkilöltään
saamaansa tukeen kaipasivat enemmän
aikaa, läsnäoloa, kuuntelemista,
palautetta ja kannustusta. Esimiehiltä
kaivattiin myös riittäviä resursseja,
työmäärän kohtuullistamista ja apua
priorisointiin. Lisäksi kaivattiin
substanssiosaamista, ammatillista
tukea ja apua päätösten tekemiseen.
Vastuunottoa ja työterveyshoitajien
puolen pitämistä peräänkuulutettiin
myös.
Työn kuormittavuus ja
epäasiallinen käytös
Sopiva (ei liikaa eikä liian paljon) määrä
kuormitusta oli vain 17 prosentilla
vastaajista. Reilusti yli kolmasosa
Kuvio 2. Kokonaispalkat työehtosopimuksittain eriteltynä
Työterveyshoitaja 2/21 41