"
määrittelemäl lä taval la
työkykyriskien hallinnassa
ja analysoinnissa. Sen sijaan
heikoimmin työterveyshoitajat
a r v i o i v a t tie t ä v äns ä
työkykyriskien hallintaan
ja analysointiin liittyvän
lainsäädännön ja keskeiset
työkyvyn tuen sidosryhmät
sekä osaavansa heikoimmin
hyödyntää käytettävissään
olevia työkykyriskien hallinta-
ja analysointityön sähköisiä
raportointiohjelmia ja
arvioida työkyvyn tukitoimien
toteutumista.
Varhaisen tuen tietoa
ja osaamista mittaavista
osioista työterveyshoitajat
arvioivat parhaiten tietävänsä
työte r v e ysneuvot te lun
tarjoamat mahdollisuudet
varhaisen tuen osana
ja osaavansa parhaiten
arvioida varhaisen tuen
toteutumista. Heikoimmaksi
työterveyshoitajat arvioivat
t i e tons a ho i d o s s a an
olevien asiakasyrityksien
työturvallisuusriskien arvioinnista sekä
erilaisten kuntoutuksen muotojen käytöstä.
Sairauspoissaoloihin ja työhön
paluun tukeen liittyvä tieto ja
osaaminen
Sairauspoissaoloseurannan tietämistä
ja osaamista mittaavasta mittarin
osioista työterveyshoitajat arvioivat
parhaiten tietävänsä 30-60-90-päivän
säännön ja osaavansa parhaiten
toteuttaa sairauspoissaoloseurantaa
30-60-90-päivän säännön mukaisesti.
Sen sijaan työterveyshoitajat arvioivat
heikoimmin tietävänsä asiakasyrityksien
työterveyshuoltoon kohdistuvat
odotukset liittyen sairauspoissaolotietojen
analysointiin ja raportointiin sekä
osaavansa heikoimmin kohdentaa
omaa ja työterveyshuollon toimintaa
sairauspoissaolotietojen avulla.
Työhön paluun tuen tietämistä
ja osaamista mittaavista osioista
työterveyshoitajat arvioivat parhaiten
tietävänsä työterveysneuvottelujen
käytännöt sekä osaavansa hyödyntää
muiden ammattiryhmien osaamista työhön
paluun tukitarpeiden kartoittamisessa.
Heikoimmin työterveyshoitajat arvioivat
tietävänsä työhönvalmennuksen sekä
osaavansa käyttää työhön paluun tuen
eri mahdollisuuksia työssään.
JOHTOPÄÄTÖKSET
Tämän tutkimuksen perusteella
työterveyshoitajien työkykyriskien
hallinnan ja analysoinnin osaaminen
on vaihtelevaa ja osittain puutteellista.
Tulosten perusteella näyttää siltä,
että työterveyshoitajien osaaminen
on vahvinta varhaisen tuen osaalueella
ja osaamista tulisi vahvistaa
etenkin sairauspoissaolotietojen
analysoinnissa ja työterveyshuollon
työkyvyn tukitoimien kohdentamisessa,
s euranna s sa ja ar v ioinni s sa .
Kehittämis- ja koulutustarpeita on
kaikilla työkykyriskien hallinnan ja
analysoinnin osa-alueilla työkykyriskien
ennaltaehkäisyssä, tunnistamisessa ja
hoidossa.
Työterveyshuollossa työskentelevien
työterveyshoitajien tieto ja osaaminen
työkykyri skien hall innasta ja
analysoinnista tulisi olla tasalaatuista
näyttöön perustuvan hoitotyön ja
korkealaatuisen työikäisten hoidon
varmistamiseksi. Tutkimuksella tuotettua
tietoa voidaan hyödyntää työkykyriskien
hallinnan ja analysoinnin arvioinnissa ja
kehittämistyössä sekä työterveyshoitajien
koulutuks ien kehi t t ämi s e s s ä .
Johanna Sirkka
Tulevaisuuden tutkimuksen tulee
kohdistua työterveyshoitajien asenteisiin
ja kokemuksiin työkykyriskien hallinnassa
ja analysoinnissa ja myös tutkimuksessa
kehitettyä TOTHA -mittaria tulee
jatkokehittää.
VASTUUALUEET
Johanna Sirkka (ent. Peltonen), TtM,
tohtorikoulutettava, työterveyshoitaja,
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos,
johanna.m.sirkka@utu.fi
Riitta Suhonen, TtT, professori,
varajohtaja ja sivutoiminen ylihoitaja,
Turun yliopisto, hoitotieteen laitos ja
Turun yliopistollinen keskussairaala,
Turun kaupunki, Hyvinvointitoimiala,
riitta.suhonen@utu.fi
Mi n na St o l t, dos ent t i, TtT,
yliopistonlehtori, Turun yliopisto,
hoitotieteen laitos, minna.stolt@utu.fi
Työkykyriskien hallinta ja
analysointi arvioitiin tärkeäksi.
Työterveyshoitaja 2/21 21
link
link
link
