sisällönanalyysillä. Tutkimuksessa kehitettiin työhyvinvoinnin
johtamisen malli teoreettisen viitekehyksen, aiemman
tutkimustiedon ja haastattelujen pohjalta.
Esimies osana työhyvinvoinnin edistämistä
Yksilön työhyvinvointi edellyttää hyvää elämän- ja työn
hallintaa. Mankan (2015) mallissa elämänhallinnan käsite
on muotoutunut työntekijän psykologiseksi pääomaksi
(itseluottamus, sitkeys, toiveikkuus ja optimismi), jolla on
merkitystä organisaatiokäyttäytymisessä ja työssä suoriutumisessa.
Sillä on merkitystä myös yrityksen tuloksellisuudelle, sillä
psykologinen pääoma on yhteydessä työtyytyväisyyteen,
sitoutumiseen ja työssä suoriutumiseen. Kuka huolehtii sinun
työssäjaksamisesta ja on kiinnostunut sinusta työssä? Esimiehesi.
Tai ainakin pitäisi. Esimiehet ovat avainasemassa havainnoimassa
työntekijän kokemuksia työn vaatimuksista ja voimavaroista sekä
vaikutusmahdollisuuksista työhön. Kokemus työn ja tekijän
merkityksellisyydestä ja osaamisen kehittäminen palvelevat
tulevaa, jolloin siitä voidaan luoda positiivinen ja innostava visio,
jolloin työntekijä sitoutuu yhä paremmin yhteisiin tavoitteisiin
merkityksellisyyden kokemisen kautta. Vuorovaikutusta ei ole ilman
kuuntelemista, ja ilman vuorovaikutusta ei ole työhyvinvoinnin
johtamista.
Työhyvinvoinnin johtaminen on merkittävä osa päivittäistä
esimiestyötä ja esimiesten työhyvinvointi heijastuu suoraan
työyhteisöön. Työhyvinvoinnin johtaminen alkaa siitä, että esimies
itse voi hyvin ja on tyytyväinen omaan työhyvinvointiinsa. Se on
monialainen ja vaativa tehtävä, parhaimmillaan työhyvinvoinnin
johtaminen on ennakoivaa. Se on yksi tärkeimmistä johtajuuden
osa-alueista, sillä työntekijöiden tulee jaksaa työssään yhä pidempään
ja työhyvinvoinnin johtamisella on taloudellisia vaikutuksia paljon.
(Huotari, 2009)
Metallialan esimiesten kokemukset
työhyvinvoinnin johtamisessa
Haastattelujen perusteella metallialan esimiehet kokevat
tärkeänä työhyvinvoinnin johtamisessa työn ja vapaa-ajan
yhteensovittamisen, työn määrän jakautumisen ja kokemuksen työn
merkityksellisyydestä. Työyhteisöön liittyvissä tekijöissä esimiehet
kuvaavat työilmapiirin edistämisen ja turvallisuusjohtamisen
päivittäisenä työhyvinvoinnin johtamisena. Työntekijään liittyvissä
tekijöissä esimiehet kokevat tasapuolisen kohtelun, kiittämisen ja
palautteen antamisen työhyvinvoinnin johtamisen osa-alueina.
Esimiesten mukaan tekijät, jotka edistävät työhyvinvoinnin
johtamista ovat esimiehen saama tuki työhyvinvoinnin johtamiseen,
esimiehen omat valmiudet työhyvinvoinnin johtamisessa sekä
käytössä olevat työkalut työhyvinvoinnin johtamiseen.
”Johda työhyvinvointia tuloksellisesti” -malli
”Johda työhyvinvointia tuloksellisesti” -malliin (Kuva 1) kiteytyy
työhyvinvoinnin johtamisen ja työntekijän hyvinvoinnin väliset
oletetut yhteydet, jotka koostuvat neljästä komponentista
kiteytettynä seuraavanlaisesti: esimieheen liittyvistä tekijöistä,
työntekijään liittyvistä tekijöistä, työyhteisöön liittyvistä
tekijöistä sekä työhön liittyvistä tekijöistä. Työhyvinvoinnin
johtamista edistäviä esimiehen omia ominaisuuksia ovat hyvä
itsetuntemus, oma hyvinvointi ja itsereflektion taito. Työntekijään
Kirsi Koivula Jouni Tuomi
liittyvissä tekijöissä työhyvinvoinnin johtamisessa korostuvat
oikeudenmukainen ja yksilöllinen huomiointi ja työntekijän
osaamisen kehittäminen. Sosiaalisuus ja yhteisöllisyyden
rakentaminen liittyvät työyhteisön työhyvinvoinnin johtamiseen
ja ne mahdollistavat avointa vuorovaikutussuhdetta työyhteisössä.
Työhön liittyvissä tekijöissä merkityksellinen tekijä työhyvinvoinnin
johtamisessa on palkkioiden ja ponnistelujen välinen tasapaino.
Lopuksi
Työhyvinvoinnin johtaminen on monialainen ja laaja kokonaisuus,
joka vaatii syvää ymmärrystä ja perehtyneisyyttä ilmiöön,
jotta se on tuloksellista ja ennakoivaa. Työhyvinvoinnilla on
taloudellisen merkityksen lisäksi paljon positiivisia vaikutuksia
laajemmassa mittasuhteessa, yrityksen, työntekijän ja yhteiskunnan
näkökulmasta. Työhyvinvoinnin johtamiseen kannattaa panostaa
jo esimiesten koulutusvaiheessa sekä sitouttaa siihen koko
organisaatio suunnitelmallisesti. Työhyvinvointi ei synny ilman
sinua.
Kirjoittajat
Kirsi Koivula, työterveyshoitaja, kliininen asiantuntija
Terveystalo, kirsi.koivula@terveystalo.com
Jouni Tuomi, FT,yliopettaja, terveyden edistäminen
Tampereen ammattikorkeakoulu, jouni.tuomi@tuni.fi
Kuva 1.
Työterveyshoitaja 2/21 23
link
link
