7
Hämeen Kokoomuksen historiikki
suunnitteilla, ja itsenäiseen muotoon sopivia toimintamuotoja
harjoiteltiin eri tahtisesti niin valtakunnan
kuin kuntienkin tasolla. Niinpä mm. kansaa jakanutta
sotaa seurannut ja porvari-puolueita pahasti repinyt
hallitusmuotokysymys päättyi ensin syksyllä 1918
monarkistien voittoon. Se oli kanta, jota kokoomuslaiset
tuolloin kannattivat. Vaikka valittu kuningas
joutui jo joulukuussa 1918 luopumaan kruunusta,
vahvistettiin presidenttijohtoinen demokratia Suomen
uudeksi hallitusmuodoksi vasta kesällä 1919.
Sitä ennen ehti kuitenkin jo tapahtua monenlaista.
Samana päivänä, 23.12.1918, kun valtionhoitaja
C. G. Mannerheim ensimmäisessä käskykirjeessään
määräsi eduskuntavaalit toimitettaviksi maaliskuun
1. ja 3. päivinä 1919, julkaistiin Hämeen Sanomissa
kutsu 28.12. pidettävään kokoukseen, jonka
tarkoituksena oli ”perustaa kaupunkiimme voimia
yhdistävä kokoomuspuolue ja valita sille hallinto”.
Todettiin lisäksi, että ”entiset porvarilliset puolueet
- suomalainen, nuorsuomalainen ja kansan puolue –
ovat lakanneet olemasta ja tilalle on perustettu uusi
puolue, jonka ohjelmaan kuuluu yhteiskuntamme
säilyttäminen ja terve kehittäminen todella edistyksellisessä
hengessä.” Kutsu kuultiin, väkeä tuli paljon
ja kokouksessa valittiin uuden puolueen toimintaa
aloittamaan väliaikainen piiritoimikunta.
Harjoiteltiin yhteistyötä
ja eduskuntavaaleja 1920-luvulla
Alkuperäinen toive yhden voimakkaan, porvarillisen
puolueen perustamisesta oli heti alkuunsa epäonnistunut,
ja kahden lopetetun puolueen tilalle oli
perustettu kaksi jatkossa keskenään kilpailevaa kansallispuoluetta,
Edistys- ja Kokoomuspuolue. Porvarillisena
pidetty Maalaisliitto oli myös alkanut kerätä
kannattajia maaseudulta. Keskentekoisuuksista
huolimatta tuli kaikille puolueille kuitenkin kiire valmistautua
maaliskuun vaaleihin. Tehtävää oli paljon,
aikaa oli vähän ja maa vielä monin paikoin pahasti
kuohuksissa.
Hämeenlinnan Kansallisen Kokoomuspuolueen
ensimmäiseksi tehtäväksi tuli huolehtia koko uuden
puolueen eteläisen vaalipiirin alueen toiminnasta.
Sen tuli käynnistää uusien yhdistysten perustaminen
kuntiin ja neuvotella mm. paikallislehtien yhdistämisestä
äänenkannattajakseen, mikä ei kuitenkaan
aluksi toteutunut. Jo 12. tammikuun 1919
maakuntakokouksessa oli paikalla Hämeenlinnan
maalaiskunnan lisäksi edustajia Vanajasta, Hattulasta,
Rengosta, Tammelasta, Urjalasta, Akaasta, Sääksmäeltä,
Tuulokselta, Janakkalasta, Hausjärveltä ja
Lopelta. Kokouksessa valittiin myös uusi piiritoimikunta.
15.4.1919 oli Hämeenlinnan Kansallisseuran
toimistolla perustettu asiakirjojen mukaan myös Hämeenlinnan
Kansallisseuran Nuorisojärjestö, mutta
sen toiminta hiipui pian. Aika ei ollut vielä valmis.
Vaaleihin käytiin innolla ja uskottiin voittoon.
Tuolloin kolmen nimen ehdokaslistoilla olivat erikseen
ns. valtakunnallinen yleisehdokas ja paikallisehdokkaat.
Paikallisten ehdokkaiden löytäminen
ei annetussa lyhyessä ajassa ollut suinkaan helppoa,
eikä esim. ehdokkaiden vakaumuksesta tai alueella
nauttimasta luottamuksesta voitu tietää paljoakaan.
Vaikka kaikki oli vielä alkutekijöissään, saatiin järjestettyä
useita puhetilaisuuksia, mutta kaiken toiminnan
rahoitus ja ilmoittelu hoidettiin lainoilla. Seurannut
vaalitappio oli suuri pettymys, mutta toi sentään
kaksi paikkaa – ja velkaa. Vaalituloksen syynä ja ongelmana
ei ollut piirin toiminta vaan, historiantutkija
Ari Uinon mukaan se, että puoluejohto keskittyi
enemmän puolueen pitkän ajan tavoitteisiin kuin
vaaleihin. Ei ollut myöskään mitenkään varauduttu
siihen, että vaalien kärkiteemaksi nousisi valtiomuotokysymys.
Ei, vaikka ainakin Hämeessä juuri sen
takia Edistyspuolue oli kieltäytynyt vaaliliitosta ja
kaikesta yhteistyöstä. Pohdittaessa vaalitulosta jälkeenpäin
pidettiin selvänä virheenä ehdokasasettelun
ammattirakenteessa ollutta puutetta. Ehdokkaiden
joukosta ei ollut yhtä ainutta maanviljelijää, mikä
piti korjata jatkossa.
Vaikka hajallaan olleiden porvarillisten puolueiden
kokonaisäänimäärä oli kasvanut vuoden 1917
vaaleista ja sosialistien kannatus laskenut moninkertaisesti,
pysähtyi piirin toiminta kuin seinään. Seu