40
2000-luku
Ensimmäiset suorat Eurovaalit järjestettiin 1996,
ja tällöin saatiin korvattua eduskunnan valitsemat
ehdokkaat. Suomesta saatiin valita vaaleissa 16
edustajaa, ja useimmat puolueet asettivat täydet
listat. Mukana oli myös Vaihtoehto EU:lle lista. Kunnallisvaalien
kanssa samaan aikaan järjestettyjen
vaalien äänestysprosentti oli koko maassa 57,6 %.
Vaaleissa saivat äänestää kaikki ne Suomen kansalaiset,
jotka olivat täyttäneet 18 vuotta viimeistään
vaalipäivänä. Kokoomus sai 453 729 äänellään ja
20,17 % kannatuksellaan Euroopan parlamenttiin
neljä paikkaa. Hämeessä Kokoomus sai ääniä 37
205, mikä toi 26,45 % kannatusosuuden. Omana
ehdokkaana piirillä oli eduskunnan valitsemaan
kokoonpanon kuulunut ja EU-kokemusta jo saanut
Kyösti Toivonen, mutta äänimäärä 18 000 ei riittänyt
läpimenoon.
Vuoden 1999 vaaleissa, jolloin europarlamentaarikot
valittiin ensimmäisen kerran viideksi vuodeksi,
äänestysprosentti nousi vaivoin 31,4 % ja oli
Hämeessä vielä huonompi, 29,5 %. Kokoomuksen
kannatus 25,3 % takasi puolueelle tavoitteena olleen
neljän paikan säilymisen. Piirillä ei ollut nimettyä
omaa ehdokasta, mutta oli tuettu orimattilalaista
ehdokasta Matti Hakalaa. Kokoomuksen kannatusosuus
nousi Hämeessä 30,7 %, missä oli kasvua 4,2
prosenttiyksikköä. Ääniä saatiin 22 512 mikä oli vain
noin puolet eduskuntavaaleissa saadusta äänimäärästä.
Ehdokastilanteen lisäksi myös piirin käytettävissä
olleiden rahavarojen niukkuus näkyi.
Vuoden 2004 EU-vaaleissa Suomen edustajamäärä
oli pudonnut jäsenmaiden määrän nousun
takia kahdella- Kokoomuksen kannatus oli 23,7 % ja
Hämeessä 30 %. Äänestysprosentti oli koko maassa
41,1 % ja Hämeessä 30,3 %. Hämeestä oli vaaleissa
mukana kaksi ehdokasta, joista hämeenlinnalainen
Sirpa Pietikäinen jäi 30 042 äänimäärällään harmillisesti
ensimmäiselle varasijalle. Hän nousi kuitenkin
vuonna 2008 parlamenttiin, koska istunut meppi,
Alexander Stubb palasi Suomeen Kataisen hallituksen
ulkoasiainministeriksi.
Vuonna 2009 europarlamenttivaaleissa Suomesta
valittiin 13 meppiä ja maan äänestysprosentti oli
40,3 %. Hämeessä Sirpa Pietikäinen sai uusittua
paikkansa kasvatettuaan äänimääränsä 51 493:n.
Tällä kertaa Kokoomus sai 386 416 äänellään ja 23,1
% kannatuksellaan 3 europarlamentaarikkoa, neljännen
paikan jäätyä vain 20 000 äänen päähän.
Hämeessä Kokoomuksen äänimääräksi tuli 33 587
ja kannatus 29,9 %. Erityisesti piirissä iloittiin oman
vaalibudjetin riittämisestä.
Vuonna 2014 Suomesta valittiin 13 meppiä.
Sirpa Pietikäinen oli valtakunnan tasolla toiseksi
suurimman äänimäärän saanut kokoomuslainen 49
842 äänellään. Siinä oli pudotusta 1651 ääntä. Kokoomuksen
kannatus oli 23,3 % ja äänimäärä 390
376. Hämeessä Kokoomuksen kannatus kasvoi ja
oli 37,6 %. Pietikäisen äänimäärä Hämeessä 9 719.
Kotimaan äänestysprosentti oli 41 %. ja tällä kertaa
Kokoomuksen ohella myös Perussuomalaiset jatkoivat
voittokulkuaan.
Vuonna 2019 Kokoomuksen kannatus oli vain
20,8 % ja äänimäärä 380 460, jolla sai kolme paikkaa.
Äänestysvilkkaus oli noussut hieman 42,7 %.
Hämeessä äänestysprosentti oli 39,6 % ja Kokoomuksen
kannatus koko maan tasoa korkeampi ollen
26,4 %, Pietikäisen entisestään noussut äänimäärä
12 047, oli vain vähän pienempi kuin piirissä eniten
ääniä saaneen Eero Heinäluoman (12 096). Pietikäinen
sai näissä vaaleissa valtakirjan jo neljännelle
kaudelleen kaikkiaan 77 588 äänellä. Se osoitti, että
hän oli vakiinnuttanut suomalaisten silmissä asemansa
aikaansaavana parlamentaarikkona. Pietikäinen
on toiminut mm. Euroopan parlamentin talous-
ja raha-asioiden valiokunnan varsinaisena jäsenenä.
Piirin myytyä omistamiaan Hämeen Sanomien
osakkeita saatiin hankittua piirin ja läheisjärjestöjen
toimintojen kokoamisen samoihin tiloihin Kaivokatu
16:n. vuonna 1998.