1990-luku
Kunnallisvaalit
1990-luvulla
Vuonna 1990 eduskunta muutti vaalilakia siten, että
kunnallisvaalit muuttuivat kaksipäiväisistä yksipäiväisiksi,
36
ja ensimmäiset yksipäiväiset kunnallisvaalit
olivat vuonna 1992. Piiri oli saanut kantaa osansa
puolueen eduskuntavaalitappion takia laskeneen
puoluetuen seurauksena tehdyistä kipeistä leikkauksista.
Vastentahtoinen vaalipiirimuutos oli supistanut
toiminta-aluetta vieden myös tuhat jäsentä
ja tietysti tuloja. Vuonna 1992 vallinneen laman takia
joka paikassa leikattiin ja saneerattiin, eikä ollut
enää helppo löytää edes ehdokkaita. Hankaluutta
toi myös huomiota herättänyt ilmiö, että sitoutumattomia
ehdokkaita oli nyt ennätysmäärä. Heidän
joukossaan oli erityisen monia entisiä, nimekkäitäkin
poliitikkoja, mikä sekoitti äänestäjiä entisestään.
Etelä-Hämeessä ehdokasmäärä putosi 10 % ja
vaaleista tuli piirille selvä tappio. Valtuustopaikkoja
saatiin 193 (-21) ja tiedettiin osan kuntapaikkojen
menetyksistä johtuneen Vihreiden noususta. Etelä
Hämeen äänimäärän, 6 300 ääntä, laskusta huolimatta
piiri oli omalla 43 556 äänen tuloksellaan ja
25,3 %:n kannatuksellaan maan kokoomuslaisin piiri.
Kokoomuksen tulos koko maassa oli 19,1 %, ja se
oli kolmanneksi suurin.
Ennen seuraavia vaaleja oli takana kaksi vaalitonta
vuotta, ja mielipidemittaukset osoittivat Kokoomukselle
kasvavaa kannatusta, mikä on hallituspuolueelle
melko harvinaista Suomessa. Vähintäänkin
huolestuneina odoteltiin kuitenkin tulevia vaaleja,
koska vuoden 1996 kuntavaalit tultiin järjestämään
yhdessä EU-vaalien kanssa. Kokoomus menestyi kuitenkin
hyvin molemmissa. Hämeessä saatiin nostettua
kannatusta ylöspäin. Saadulla 43 202 äänellä ja
28,8 %:n kannatuksella oltiin edelleen maan kokoomuslaisin
piiri. EU-vaaleissa jäi äänestysaktiivisuus
ennätyksellisen matalaksi ja oli vain 57,6 %, kun se
kuntavaaleissa oli 61,3 %. Kokoomuksen valtakunnallinen
kannatus oli 21,6 %.
Viiden edellisen vuoden aikana oli ollut neljät
vaalit ja järjestetty yksi kansanäänestys, joten uskottiin
myös vaaliväsymyksen olleen osasyynä heikkoon
osallistumiseen. Harmiteltiin erityisesti tärkeiden
kunnallisvaaliaiheiden jäämistä EU-asioiden jalkoihin
julkisessa keskustelussa. Vaaleissa oli ehdokkaita
tällä kertaa lähes kahdestakymmenestä puolueesta.
Tasavallan presidentin
vaalit 1994 ja 2000
Vuonna 1994 maassamme järjestettiin ensimmäisen
kerran uudistetun valtiosäännön mukaiset suorat
presidentinvaalit. Kokoomus oli valinnut ehdokkaakseen
Raimo Ilaskiven, joka oli puolueen esivaalissa
voittanut selvästi vastaehdokkaansa puolueen
puheenjohtaja Pertti Salolaisen, myös Hämeessä.
Piirin toiminnanjohtaja, kenttätyön osaaja Jussi
Kökkö kutsuttiin Kokoomuksen presidentinvaalien
kampanjatoimiston vetäjäksi. Ehdokkaita oli vaalin
ensimmäisellä kierroksella mukana kaikkiaan yksitoista,
osa puolueen ja osa valitsijayhdistysten ehdokkaina.
Varsinaisissa vaaleissa Ilaskivi pärjäsi ensimmäisellä
kierroksella Hämeessä hyvin, mutta se ei riittänyt.
Porvarillinen kenttä oli aluksi jakautuneena
kolmen ehdokkaan taakse, mikä hajotti ymmärrettävästi
ääniä. Paikasta toiselle kierrokselle kamppailivat
lopulta SDP:n Martti Ahtisaari, RKP:n Elisabeth
Rehn ja maalaisliiton Paavo Väyrynen. Rehnin hurja
nousu äänestäjien innostuttua siirtymään hänen
taakseen, koitui lopulta Ilaskiven tappioksi. Toiselle
kierrokselle selvisivät hieman yllättäen Elisabeth
Rehn ja SDP:n Martti Ahtisaari. Melko vaisuna pidetyn
vaalikampanjan jälkeen Ahtisaari voitti yllättävän
niukasti 53,9 % kannatuksella. Hän istui vain tämän
yhden vaa likauden ajan.