29
Hämeen Kokoomuksen historiikki
huollon parantamiseen koko maassa. Kokoomuksen
puheenjohtaja Suominen korosti syksyn puoluevaltuuston
puheessaan kunnallisvaalien merkitystä:
”nostamalla Kokoomus maan voimakkaimmaksi
puolueeksi me vaikutamme myös valtiolliseen politiikkaan”.
Kokoomuksen oppositiokausi oli jatkunut
pitkään, eikä loppua näkynyt. Kannatuksen ja jäsenmäärän
nousulla ei tuntunut olevan mitään vaikutusta
hallituksen ovien avautumiseen. Tiedossa olleet
syrjinnän ”yleiset syyt” suututtivat puolueen väkeä
ja ihmetyttivät kannattajia.
Vuosikymmenen ensimmäiset, vuoden 1980,
kunnallisvaalit menivät historiallisen hyvin. Niihin
valmistautuminen ja ehdokashankinta oli aloitettu
jo edellisen vuoden keväällä. Kokoomus korosti nyt
erityisesti luonnettaan yleispuolueena nostaen vaaliteemoiksi
kansalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin
ja henkilökohtaisen päätösvallan merkityksen
yksilön kannalta. Sloganeina olivat: ”Tärkeintä on
ihminen, Kokoomus - yhteistyötä ihmisen hyväksi ja
Tule mukaan – yhdessä saamme enemmän aikaan”.
Hämeen Kokoomus ei mennyt vaaliliittoon 21
kunnassa. Ehdokkaat olivat entistä aktiivisemmin
mukana vaalityössä. Teemat koettiin selvästi omiksi
ja koko maassa Kokoomus saikin 22,94 % annetuista
äänistä. Menestys kasvatti valtuutettujen kokonaismäärän
2374:n eli lisäystä tuli 327. Tulokseen
pääsemiseksi oli tarvittu tietysti myös ennätyksellisen
suuri ehdokasmäärä. Hämeessä ylitettiin ensimmäisen
kerran kunnallisvaaleissa merkittävä 30
% raja (30,1 %), mikä kasvatti valtuutettujen määrää
26:lla, kokonaismäärän noustessa 259:n. Ääniä
oli saatu yli neljä tuhatta enemmän kuin edellisissä
kunnallisvaaleissa, 62 966. Paikallisesti huomattavin
voitto tuli Kärkölässä, jossa tulos nousi 38,3 %:n ja
hyväksi kakkoseksi kiri Padasjoki 37,8 %:n tuloksellaan.
Vaalipiirissä Kokoomus pysyi toisella sijallaan,
mutta vain niukalla erolla: SDP 287, Kokoomus 259
ja Keskustapuolue 185. Humppila nousi parrasvaloihin
sosiaalidemokraattien valitettua vaalituloksesta
ja saatua haluamansa uusintavaalit. Päinvastoin kuin
valittaja oli toivonut, kunta pysyi porvarillisena ja
Kokoomuksen valtuutettujen määrä kasvoi yhdellä,
kolmesta neljään.
Vuoden 1984 kunnallisvaalien lähestyessä Kokoomuksessa
nähtiin tarpeelliseksi parantaa kuntalaisten
luottamusta päätöksentekijöitä kohtaan.
Kokoomuksen keinoksi valittiin puoluekokouksessa
päätetyn mukaisesti, laatia kuntakohtaisia vaaliohjelmia,
esittää kansalaisten vaikutus- ja osallistumismahdollisuuksien
lisäämistä ja vähentää holhousta.
Ilmapiiri oli selvästi muuttumassa, ja nähtävissä oli
koko valtakunnan tasolla huolestuttavasti kasvanut
ja äänekäs politiikkaa kritisoiva, jopa vastustava liikehdintä.
Kokoomus lähti vuoden 1984 kuntavaaleihin
samoilla valtakunnan- ja kuntatason argumenteilla
kuin ennenkin, mutta hallituksen aikomuksesta
lykätä kuntien valtionapuja saatiin apuun vielä yksi
lisäteema. Lahtelainen kansanedustaja Ulla Puolanne
totesi Porvariparlamentin alustuksessaan:
”valtionapujen lykkäämisessä oli kyseessä valtion
ottama pakkolaina kunnilta, joka ei tuntunut mielekkäältä
senkään takia, että kunnissa oli kyse palveluista,
jotka on joka tapauksessa pakko hoitaa”. Asioista
haluttiin puhua oikeilla nimillä ja tuli vain lisätä
kuntalaisten luottamusta päättäjiin, jotka yrittivät
alueellaan hoitaa asioita hyvin.
Hämeessä saatiin koottua 1 079 ehdokasta ja
vain harvassa kunnassa solmittiin vaaliliittoja. Uutena
nousijana oli kuntapuolella toimintaansa aloitteleva
Vihreä liike, johon kerrottiin soluttautuneen
myös äärivasemmistoaineksia. Hämeessä oman
puolueen kannatus vaihteli vaalipiirin alueella suuresti.
Kaikkiaan saatiin valtuutettuja 260, mikä oli
yksi enemmän kuin ennen. Kannatus laski ja 60 397
äänellä se oli 29,9 %. Kannatuksen vaihtelun ääripäät
olivat vaalipiirissä perinteisen suuret: Forssa
20,3 % ja Lahti 33,2 %. Kokoomuksen valtakunnallinen
kannatus oli 22,96 %.
Vuoden 1988 kunnallisvaaleihin heijastuivat
käynnissä olleet keskustelut valtakunnallisista talous
ja sosiaalipoliittisista kysymyksistä sekä Kokoomuksen
hallitusvastuun ei-toivotusta vaikutuksesta
kenttään. Uusi kunnallispoliittinen ohjelma oli hyväksytty,
ja vaaliteemana oli tulevaisuususkoa luova
”Huomisen turvaa Kokoomus”. Uusia puolueita
oli perustettu useita, ja ehdokkaita oli nyt 14 nimetystä
puolueesta ja lisäksi ”muut”. Yhä useamman
uuden puolueen keskittyminen käytännössä vain
yhden teeman ympärille oli uutta ja äänestäjiä hämäävää.
Puolueen keskitetty kampanjatuki oli tällä
kertaa erityisen tärkeässä roolissa ja uutena kohteena
kampanjoinnille olivat pienryhmät. Ehdokkaiden
lisääntynyt aktiivinen osallistuminen kampanjointiin
oli tarpeen ja suureksi avuksi. Vaalikentällä tapahtuneitten
muutosten takia puolueen kannatus vaihteli
paikkakunnittain paljon ja nyt mm. Riihimäki ja Nastola
muuttuivat porvarienemmistöisiksi. Vaaliliittoja