12
1930-luku
1945 19 849 32 546 26 942 13 297 8 845
1948 25 460 38 306 23 551 16 836 7 939
Eduskuntavaalit 1945 – 1948 Hämeen eteläinen vaalipiiri
ja -valiokunnan valittua ja jopa lähetettyä yhdistyksille
yhteydenottoja, mutta vain muutama vastasi.
Välirauhan tullessa ankarat rauhanehdot saivat laskemaan
liput maassa puolitankoon. Laajojen alueluovutusten
takia mm. 12 % väestöstä eli yli 420 000
ihmistä joutui lähtemään evakkoon muualle, myös
Hämeeseen. Välirauhan sopimuksessa lakkautettiin
mm. Isänmaallinen Kansanliike, kuihtunut Suomen
Lukko ja Lotta Svärd, mutta oli laillistettu Suomen
Kommunistinen Puolue. Jatkosota alkoi 25.6.1941
ja loppui viimein Lapin sotaan 27.4.1945, jolloin
suurelta osaltaan välirauhansopimusta vastannut
Pariisin rauhansopimus (1947) astui voimaan raskaine
ehtoineen. Seuranneesta jälleenrakentamisesta
ja sotakorvauksista selviämiseen tarvittiin kaikkien
kansalais- ja vaikuttajaryhmien yhteistyötä vuosien
ajan.
Itsenäistymisen jälkeinen aika oli osoittautunut
monien koettelemusten ajaksi, joka oli vaatinut
suuria ponnistuksia ja uhrauksia. Niitä oli kuitenkin
vaikeaa hyödyntää järjestön toiminnassa. Vesa Vareksen
mukaan 1940-luvulla koko poliittis- yhteiskunnallinen
toimintakulttuuri muuttui, eikä vanha
malli enää toiminut. Piirijärjestön tilasta kertoo,
kuinka maaliskuussa 1944 oli kansallisliiton vuosikokouksessa
edustajia vain viidestä kansallisseurasta.
Syksyllä palkattiin Arvi A Karisto Oy:n toimitalossa
olevaan uuteen piiritoimistoon piirisihteeriksi reservin
luutnantti Alpo Malme ja alettiin rakentaa
järjestöä iskukuntoon. Tukimiesverkoston kokoon
saamiseksi palkattiin Lahteen ja Forssaan aluesihteerit,
jotka saivat 19 kuntaa huolehdittavakseen.
Puolueen keskustoimisto auttoi piiriä maksamalla
matkasihteerin kuukauden palkan. Palaavasta
oma-aloitteisuudesta kertoo, että Riihimäelle ja sen
lähiympäristöön oli paikallisten aktiivisuuden ansiosta
palkattu oma aluesihteeri.
Rauhan ajan ensimmäisten vaalien lähestyessä
oli edellisistä kulunut kuusi vuotta. Vuonna 1939
valitun eduskunnan toimiaikaa oli poikkeuslailla
pidennetty kaksi kertaa. Maassa vallitsi edelleen
poikkeustila, sillä Lapissa sodittiin yhä. Vaikka IKL ei
enää ollut mukana, oli uutta ja huolestuttavaa, että
rauhanehtojen seurauksena laillistettu kommunistipuolue
saattoi nyt lähteä vapaasti vaaleihin. Äänioikeusikää
oli laskettu kolmella vuodella 24:stä 21:n
ja äänestämässä oli 9 uutta ikäluokkaa, joista kaikki
puolueet kilpailivat.
Kokoomus otti vuoden 1942 vaaleissa valtakunnalliseksi
teemakseen sosialismin vastustamisen rinnastaen
sitä orjuuteen, johon suomalainen työmies
ei koskaan suostuisi. Kohderyhmänä olivat kaikki
työtä tekevät, jotka halusivat olla vapaita. Kaikkia
puolueita kiinnosti äänioikeutettujen suuri määrä,
joka oli Tilastokeskuksen mukaan vuonna 1945
noussut 2 284 249, kun se vuonna 1939 oli ollut 1
956 807. Äänestäjien keski-ikä myös laski, mikä tuli
ottaa huomioon. Se sai myös Kokoomuksessa aikaan
kasvavaa kiinnostusta nuorisoa kohtaan, vaikka näitä
tai naisia ei ollut aiemmin sen enempää ajateltu.
Heitä varten oli useissa paikallisyhdistyksissä kerhotoimintaa.
Valmistautuminen vuoden 1945 eduskuntavaaleihin
aloitettiin piirissä tutkimalla taas vanhasta
muistista vaaliliitto mahdollisuuksia, mutta - jälleen
kerran - hankkeet kariutuivat, vaikka kaksi kertaa
yritettiin. Myös sopivien miesehdokkaiden saamisessa
oli vaikeuksia, mutta naisehdokkaiden ei, mutta
määrä päätettiin rajoittaa yhteen. Vaalijulisteet
kertovat, että puolueella oli uusina kohderyhminään
mm. rintamamiehet ja siirtokarjalaiset. Hämeessä
vaalitoiminnan jakaminen viiteen keskuspaikkaan
oli vauhdittanut kampanjan onnistumista ja äänimäärän
noustua lähes 74 % saatiinkin 2 paikkaa.
Mielialaa kohotti myös puolueen hyvä tulos, joka toi
porvareille 1 äänen enemmistön eduskuntaan ja Kokoomukselle
15,04 %:n kasvaneen kannatuksen.
Kokoomuslaiset kiinnittivät jatkuvasti huomiota
kommunistien lisääntyneiden puuhastelujen huolestuttavan
hyviin tuloksiin. Vuoden 1945 eduskuntavaalien
lisäksi nämä menestyivät erinomaisesti
saman vuoden kunnallisvaaleissa, jossa olivat vaaliliitossa
sosialidemokraattien kanssa. Lisäksi ulkopolitiikan
muuttunut tilanne tuki kommunisteja selvästi,
ja pelättiin ihan tosissaan kommunistikaappausta.
Asiakirjojen mukaan kommunistit pysyivätkin pit