17
Hämeen Kokoomuksen historiikki
RKP:n Ralf Törngren ja SKDL:n Eino Kilpi.
Kokoomuslaisen vaaliliiton äänimääräksi tuli
vaalipiirissä 40 822, jolla sai kuusi valitsijamiestä.
Harmittamaan jäi, että yhden lisäpaikan saamiseen
olisi tarvittu vain 171 lisä-ääntä, minkä olisi
kyllä voinut saada hankittua, jos olisi vaan tiedetty.
Valitsijamiesäänestyksen toiselle kierrokselle, ns.
mustaksi hevoseksi nostettiin vähän kohtuuttomastikin
Paasikivi, vaikka oli aivan selvää, että hän tulee
85-vuotiaana jättämään presidentin tehtävänsä.
Aluksi Kekkonen sai 88 valitsijamiestä, Fagerholm
72, Tuomioja 57 + Vapaamielisten 3, Kilpi 56, RKP:n
ja Suomen kansanpuolueen ehdokkaat yhteensä 27.
Viimeisellä kierroksella, kolmannessa äänestyksessä
olivat vastakkain Kekkonen ja Fagerholm. Kiinnostuneina
odotettiin muiden valitsijamiesten äänten
jakautumista ehdokkaiden kesken. Vaalien lopullisten
valintojen ympärillä kerrotaan leijuneen vahva
juonittelun ja painostuksen ilmapiiri, josta saatiin
lisää kokemuksia tulevina vuosikymmeninä. Kekkonen
voitti jännittävän äänestyksen niukasti 151-149.
Kokoomuslaisten vaaliliitto kannatti viimeisessä äänestyksessä
Fagerholmin valintaa. Lopullisen tuloksen
ratkaisseen, kriittisen äänen antajasta kiisteltiin
vuosikymmeniä, ja moni ilmoittautui sen antajaksi.
Tasavallan presidenttien kaudet: Ståhlberg K.J.
1919-25, Relander L. 1925-31, Svinhufvud P.E.
1931-37, Kallio K.1937-40, Ryti R.H. 1940-44, Mannerheim
C.G. 1944-4, Paasikivi J.K. 1946-56 ja Kekkonen
U. K. 1956-82.
1960-luku - tauottoman
vaalivalmistelun aika
Vuoden 1958 eduskuntavaalien oli luultu lopettavan
puolueiden kiistat, mutta toisin oli käynyt. Yhteiskunnan
ilmapiiri jatkui levottomana ja hallitukset
vaihtuivat tiuhaan, mikä piti vaalipiirit valppaana.
Vuonna 1959 nimetty vähemmistöhallitus hajosi
pääministerin jouduttua eroamaan epäselvyyksiensä
takia ja tilalle tuli Mauri Miettisen vähemmistöhallitus.
Nyt myös tilanne Euroopassa nousi puheisiin
yhä useammin ja sitä seurattiin tarkkaan. Vuonna
1961 Keski-Euroopan ilmapiiri oli monenlaisia uhkia
täynnä ja varovaisen odottava. Sitten Itä-Saksan
vyöhykeraja suljettiin ja pystytettiin Berliinin muuri.
Maailman suurvaltapolitiikan tapahtumat ja jännitteet
saivat entistä enemmän palstatilaa kaikkialla.
Erityistä huolta aiheuttivat kuitenkin oman maan
ulkopolitiikkaa varjostaneet epävarmuustekijät kylmän
sodan itäisen suurvallan lähinaapurina. YYA-sopimuksen
jatkoneuvottelut olivat ajankohtaisina ilmassa
ja ne heijastuivat ikävällä tavalla myös vaalien
valmisteluun ja tunnelmaan.
Miettisen hallitus istui seuraaviin eduskuntavaaleihin,
maaliskuuhun 1962. Sitten seurasivat
vaikeat hallitusneuvottelut, joissa Kokoomus sai jälleen
kolme ministerin salkkua. SAK:n edustajien jätettyä
hallituksen elokuussa 1963 yritettiin tilannetta
tuloksetta paikata, mutta se kaatui joulukuussa ja
seurasi virkamieshallitus. Lisähankaluuksia oli ilmassa
paljon: noususuhdanne oli kääntynyt laskuun,
maataloutta kohtasi kato, palkkarintama oli jälleen
levoton, ja niin maataloustuotteiden hinnoista kuin
koko budjetistakin tuli lopulta riita. Virkamieshallitus,
jolla ei ollut poliittista voimaa tukenaan, ei saanut
ehdotuksiaan läpi eduskunnassa, vaan kaatui
erimielisyyksiin. Uudessa, Johannes Virolaisen porvarienemmistöisessä
hallituksessa oli jälleen kolme
kokoomusministeriä. Sosialidemokraatit kylvivät
kuitenkin koko ajan oppositiossa epäsopua vaatien
yhä lisää tarpeellisiksi näkemiään uudistuksia. Hallan
mukaan tulee kaikesta huolimatta muistaa, että
ajanjaksolla 1962-66 eduskunta sai vietyä läpi mittavan
sosiaalipoliittisen lainsäädännön uudistusohjelman.
Vaalivalmiuttaan pohtivassa Kokoomuksessa
oltiin nyt huolestuneita. Vaalitulokset olivat olleet
huonoja, eikä valittuihin keinoihinkaan oikein uskottu.
Katsottiin, että puolueen keulakuvan roolin
oli muututtava ja tarvittiin uusi sukupolvenvaihdos.
Ei haluttu pelkkää luottamustoimen haltijaa, vaan
tahdottiin voittaa ja odotettiin konkreettisia tuloksia.
Pian jo kymmenen vuotta johdossa istunut Saukkonen
suostuikin vetäytymään ja hänestä tehtiin puolueen
kunniapuheenjohtaja. Uudeksi puheenjohta