11
Hämeen Kokoomuksen historiikki
ja tunnelmia, kertoen jopa suorastaan avoimesta
vastenmielisyydestä poliittista toimintaa kohtaan
silloin, kun se koski kokoomuksen aatteiden hyväksi
toimimista. Selväksi tuli heti vaalikokemusten ja
- tuloksen jälkeen, että Hämeessä ja koko valtakunnassa
oli edessä eron tekeminen niin IKL:stä kuin oikeistoradikalismista
yleensäkin. Tämän keskeisen ja
omia joukkoja pahasti hajottaneen ongelman lisäksi
piirin toimintaa hankaloitti koko 1930-luvun tiheään
tapahtuneet toimihenkilövaihdokset. Piirin paineet
olivat kovat ja omien jäsenten pako kilpailijan joukkoihin
ei saanut ymmärrystä vaan loukkasi syvästi.
Noina aikoina vaati vahvaa uskoa jatkaa taistelua
oman aatteen puolesta, mutta sellaisia löytyi kuitenkin
riittävästi.
Vuonna 1936 oli piirillä järjestettävänä kolmet
vaalit: eduskunta-, kunta- ja tasavallan presidentin
valitsijamiesten vaalit, joista kuntavaalit olivat piirin
toiminnan kannalta vielä merkitykseltään vähäiset.
IKL oli edelleen vahva Hämeessä, erityisesti Hämeenlinnassa,
jossa kilpailu kannattajista oli kaikkein
kovinta. Kokoomuskenttä oli yhä sekaannuksen
tilassa, mutta siitä oli taas lähdettävä vaaleihin, nyt
ilman hajottavaa vaaliliittoa. IKL:n käydessä vaalipiirissä
voimakasta vaalitaistelua saatiin järjestettyä
vain 30 tilaisuutta. Koska omaa äänenkannattajaa ei
enää ollut, oli valistustyön tehostamiseksi perustettu
tilapäinen viikkolehti Etelä-Häme, josta ilmestyi
ennen vaaleja 6 numeroa. Sitkeällä kenttätyöllä ja
kovalla taistelutahdolla saatiin säilytettyä se ainoa
paikka.
Valtakunnan tasolla IKL:n toimien hinnaksi tuli
Kokoomukselle kaikkiaan 24 edustajapaikkaa ja
kannatuksen romahdus. Tältä pohjalta, n. 10 %:n
kannatuksesta, alettiin sitten vahingosta viisastuneena
vähitellen nousta. Tällä aatteesta lipsumisen
syrjäpolulla oli myös muita ikäviä vaikutuksia.
Hämeen eteläisessä oli kyllä merkille pantu, että
sosiaalidemokraatit (SDP) olivat vahvistaneet asemiaan
entisestään ja myös Maalaisliiton kannatus
oli huolestuttavassa kasvussa. Vielä vuonna 1939
järjestetyissä eduskuntavaaleissa Kokoomus kantoi
IKL- polttomerkkiään, eikä sen takia saanut solmittua
haluamaansa vaaliliittoa kenenkään kanssa.
Hyvien ehdokkaiden ja kentän ahkeruuden ansiosta
äänimäärä kuitenkin nousi ja oli lopulta hieman korkeampi
kuin IKL:n. Saadut 2 edustajapaikkaa virkistivät
uutta nousua toivovaa järjestötoimintaa, ja myös
Kokoomus paransi asemiaan voittaen maassa 25 lisäpaikkaa
ja saavuttaen 13,58 % kannatuksen.
1930 17 510 33 636 6 839 9 204 5 607 2 184 14 811
1933 6 000 33 636 0 7 872 8 314 2 184 10 276
1936 7 018 34 395 0 7 384 6 384 1 254 9 991
1939 11 259 38 177 0 12 918 vaaliliitto 1 779 11 050
Eduskuntavaalit 1930 – 1939 Hämeen eteläinen vaalipiiri
Sotien aika
lamaannutti toiminnan
Talvisodan ensimmäisenä päivänä 30.11.1939 venäläiset
pommittivat mm. Lahtea ja sota keskeytti ymmärrettävästi
kaiken normaalin toiminnan. Huomio
keskittyi aluksi hyökkäysten seuraamiseen ja rintamien
etenemiseen, mutta kukaan ei aluksi tuntunut
ajattelevan, että sota voisi kestää kauan. Odoteltiin
kovasti olympialaisia, jotka eivät maailmansodan
puhjettua sitten tulleetkaan, ja sitten oli jo muuta
huolehdittavaa. Talvisodan päätyttyä maaliskuussa
1940, seurasi välirauhan lyhyt aika, kunnes jatkosota
alkoi kesällä 1941.
Niin Hämeessä kuin muualla Suomessa oli paikallisyhdistysten
toiminta lakannut käytännössä
kokonaan. Kansallisliitto oli saanut kyllä säännönmukaiset
kokouksensa pidettyä, piiritoimikunnan