33
Hämeen Kokoomuksen historiikki
tämään pääsivät valitsijamiehet. Tällä toisella kierroksella
Koivisto sai 189 valitsijamiestä ja
toiseksi tullut Väyrynen 68. Holkeri sai lopulta
vain 18 valitsijamiestä, koska tiettävästi enemmistö
häntä suoraan äänestäneistä oli siirtynyt kannattamaan
Koivistoa, tai estämään Väyrysen valinta.
Miten vain halutaan nähdä. Nyt käytössä ollut uusi
vaalitapa lopetti käytännössä mahdollisten mustien
hevosten tuomisen vaaliareenalle kampanjoinnin jo
alettua. Valitsijamiehet saattoivat nyt äänestää presidentiksi
vain ennen valitsijamiesvaaleja asetettuja
ehdokkaita. Näihin vaaleihin loppui myös valitsijamiesten
käyttö ja siirryttiin toivottuihin suoriin kansanvaaleihin.
Rajujen mullistusten
1990-luku
Maailmalla tapahtuneet muutokset olivat vuosikymmenen
vaihtumisen tienoilla sanoin kuvaamattoman
rajuja. Maailman vanhat turvallisuusrakenteet
olivat keikahtaneet pois paikoiltaan, eikä ollut
enää kahta blokkia. Gorbatshovin aikana alkanut ja
tutuksi tulleet perestroika ja glasnost olivat olleet
vaikuttamassa siihen, että kommunismi oli lopulta
romahtanut, Neuvostoliitto hävinnyt - myös sen
kanssa käyty kauppa. Berliinin muurin murtumisen
ja sitä seuranneen Saksojen yhdistymisen (1990)
katsotaan lopettaneen kauan jatkuneen ns. kylmän
sodan. Viro ja muut Baltian maat itsenäistyivät. Euroopassa
oli aloitettu väkivaltaisia etnisiä puhdistuksia,
oli Kosovon kriisiä, pakolaistulvaa ja levottomuuksia
Venäjän, entisen Neuvostoliiton rajoilla.
Suomi hakeutui enemmän lännen suuntaan, vaikka
ulkomaankauppaamme vaikuttivat yhä olemassa
olevat turvallisuusstrategiat. Maantieteelle emme
voi mitään.
Sitten seurasi maailman laajuinen romahdus
ja lama. Rahamarkkinoiden vapautumista seurasi
pankkikriisi ja suurtyöttömyys. Vuonna 1991 Suomi
oli Euroopan kallein maa ja työttömiä oli enemmän
kuin koskaan. Edessä oli Suomen suurin rakenteellinen
muutosprosessi sitten sotien ajan, jolle oli
leimallista kaikenlaisen valtion sääntelyn purku.
Kokoomuksessa erityisesti toivottu YLE:n monopoli
murtui ja MTV:lle sallittiin uutistoiminta. Vuonna
1991 sallittiin myös puolueiden tv-mainonta ja vuonna
1995 ehdokkaiden tv-mainonta. Ikuinen kamppailu
SDP:n kanssa kuitenkin jatkui, vaikka hallituksessa
tehtiin yhteistyötä. Valtionosuusjärjestelmä
itsenäisti kuntia, mikä oli suuri muutos. Se toi niille
lisää päätösvaltaa ja tehtäviä. Läänien lukumäärä väheni
viiteen ja Hämeenlinna alkoi isännöidä isompaa
Etelä-Suomen lääniä. Seutukaava ja maakuntaliitot
yhdistettiin ja ne alkoivat viedä valtaa lääneiltä.
Vuoden 1991 puoluekokouksen alla tiedettiin
Suomisen vetäytyvän puheenjohtajuudesta ja edessä
oli uuden valinta. Ehdolla olivat mm. Pertti Salolainen,
Ilkka Kanerva ja piirin oma menestyjä, Sirpa Pietikäinen.
Salolainen oli jo vuonna 1983, haastanut
Suomisen, mutta hävisi silloin selvästi. Ekososiaalinen
oli uusi poliittinen termi puolueen ohjelmissa, ja
sen puolesta puhuivat sekä Salolainen ja Pietikäinen.
Ehdokkaille järjestettiin ajan tapaan paneelikeskustelu,
jonka jälkeen äänestettiin. Salolainen voitti saaden
679 ääntä, Kanerva 167 ja Pietikäinen 114. Vuoden
1993 puoluekokouksessa Varsinais-Suomen
Maija Perho-Santala haastoi Salolaisen kentän tyytymättömyyden
osoituksena, mutta hävisi. Salolainen
valittiin toiselle kaudelle, joka jäi kesken Salolaisen
vetäydyttyä tehtävästä. Sitä seuranneessa, ylimääräisessä
puoluekokouksessa vuonna 1994 tuli laajan
piirikierroksen ja paneelin jälkeen, suurelle yleisölle
tuntemattomampi varsinaissuomalainen Sauli Niinistö
suoraan valituksi 453 äänellä.
Aloittaessaan puheenjohtajana vastavalittu Niinistö
sanoi ”tietävänsä, ettei poliittisen työn arvostus
ole sellaisella tasolla, että se tekisi puoluejohtajan
paikasta erityisen tavoiteltavan. Kokoomuksesta
oli syntynyt ajopuunomainen kuva, koska puolueen
toiminta ei ollut ennakoitavissa”. Laman iskettyä rajusti
näennäisesti huolettomien vuosien jälkeen,
oli pakko puuttua hyvinvointirakenteen hintaan ja
Kokoomus halusi kaikkien kulkevan kassan kautta.
Lähes kaikelle oli nyt tiedossa hintalappu, joka myös
kerrottiin. Professori Frank Ankersmitin mielestä
”pitkään jatkunut talouskasvu loi harhan, että rahan
avulla voitiin ratkaista useimmat ongelmat, mutta
kun yhtälö ei enää toiminut, se toi uusia ongelmia.