päätösoikeuden ja perustaneet
komission nimeltään Komerto.
Komissio kieltäytyi Brandin ehdotuk-sesta.
Kristiansandissa makasi useita
suomalaisia aluksia 5.9. Suurin osa
merimiehistä kieltäytyivät pyynnöstä
lähteä saksalaiseen palvelukseen. Vain
m/aux Rauhan kapteeni ja s/s Zeusin
lämmittäjä olivat lähteneet saksalais-ten
palvelukseen. 23 suomalaisen
aluksen miehistöt internoitiin. Muut
olivat paenneet Ruotsiin aluksineen tai
paenneet maitse. Arvioidaan, että noin
sata suomalaista merimiestä pakeni
Ruotsiin. Pakomatkallaan tunturin yli
kapteeni Anton Karlsson alukselta s/s
Aulis haavoittui saksalaisen sotilaspatrullin osuessa ja
hänen kaverinsa jättivät hänet. Vasta vuonna 1950 marjan-poimija
löysi todennäköisesti hänen jäänteensä. On paljon
yksityiskohtia sisältäviä kirjoja näistä paoista. Muut
saksalaisten palvelukseen pestautumisesta kieltäytyneet
suomalaiset merimiehet internoitiin Hovedöya-saarelle
Oslon vuonoon. 28.12. 1944 vietiin heidät ensin aluksella
Tanskaan ja sieltä junalla Pölitzin keskitysleirille Stettinin
(nykyään Szczecin) lähelle. On olemassa aika lailla
kirjallisuutta leirikokemuksista sekä merimiesten kotiin-paluusta.
Westerlund on jättänyt pois sen osuuden. (Kirjan
50 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
G SS Ilma, Norjan rannikolla 1944. /
SS Ilma på den norska kusten 1944.
takasivulla sanotaan, että merimiehet vietiin Stutthovin
keskitysleirille. Se on väärin, Stutthofissa oli niitä suoma-laisia
merimiehiä, jotka olivat maissa Gdanskissa ja
Gdyniassa syyskuussa 1944. Norjan-linjan merimiehet
vietiin kaikki Pölitz-leirille, jossa kohtelu oli paljon
kovempaa kuin Stutthovissa.
On paljon kerrottavaa Speer-laivastosta ja suomalais-ten
merimiesten kokemuksista. Siellä olleista on jo suurin
osa edesmenneitä, mutta voi tapahtua niin että löytyy
vieläkin piilotettuja muistiinpanoja ja valokuvia sen ajan
suomalaisesta merenkulkuhistoriasta. Kirjojen liitteissä
ovat lisäksi yksityiskohtainen lista kaikista suomalaisista,
tanskalaisista ja ruotsalaisista aluksista Speer-laivastos-sa,
joka voi kiinnostaa monia. Lars Westerlund on oikeas-sa
sanoessaan, että vakava merenkuluntutkimus ei ole
päässyt tähän aiheeseen saakka eri syitten takia. Merimie-het
ovat itse kuitenkin kertoneet monissa kirjoissa
kokemuksistaan. Ne merimiehet, jotka joutuivat poliittisen
päätöksen vuoksi keskitysleireille, eivät myöskään
saaneet koskaan kunnianpalautusta valtiovallalta. Heille
olisi kuulunut veteraani nimittäminen, jota he eivät
koskaan saaneet vaikka asia esiteltiin pyyntönä ministeri-ölle.
•
SVEN-ERIK NYLUND
KIRJAT: LARS WESTERLUND :
Stortyska Vågskvalp - Fartygstrafiken mellan Tyskland och de
nordiska länderna 1940-45, Helsinki 2018, Oy Nord Print Ab
Kustfart som kollaboration - Finländska fartyg i Transportflotte
Speer 1942-45, Helsinki 2020, Oy Nord Print Ab