Kirja-arvostelu kahteen Natsi-Saksan pohjoismaiseen Lukuvinkki
L ars Westerlund julkaisi 2018
kirjan Natsi-Saksan merenku-lusta
48 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
Pohjoismaissa toisen
maailmansodan aikana
Suur-Saksan
aallokossa). Erittäin syvällinen
kiinnostuneita liikennöimisestä.
Sain kontaktin Westerlundiin omien tutkimus-teni
yhteydessä, kun tutkin suomalaisia merimie-hiä
toisen maailmansodan aikana sekä heidän
internointiaan Natsi-Saksan keskitysleireille.
Yritin myös saada esille materiaalia, josko
suomalaiset alukset, jotka hoitivat kuljetuksia
Saksan laskuun norjalaisella rannikolla syksyyn
1944 kunnes Suomi katkaisi välinsä Saksan
kanssa. Se puolestaan johti siihen, että vuosia
siellä työskennelleet suomalaiset merimiehet
lähetettiin Pölitz-keskitysleirille, kun Suomi
solmi rauhan Neuvostoliiton kanssa ja katkaisi
välinsä Natsi-Saksan kanssa. Westerlund on
edennyt pidemmälle tutkimuksissaan ja esittänyt
suurempia lukuja tästä merenkulusta, joka on
varmasti melko tuntematonta nykyajan aktiivi-sille
merimiehille.
Ymmärtääkseen Natsi-Saksan toiminnan
mittavuuden Pohjoismaissa sodan aikana
Westerlund kertoo, että saksalaisten sotilaiden
määrä ulottui 600 000 mieheen jos laskee sekä
Tanskan, Norjan ja Suomen yhteen. Suurin osa
kuljetettiin heistä neutraalin Ruotsin läpi. Siten
kaikki muut Pohjoismaat, paitsi Islanti, olivat
osallisia. Tanska ja Norja olivat miehitettyjä ja
tarvitsivat tietenkin miehitysjoukkoja. Sodassa
Neuvostoliittoa vastaan tarvittiin taistelujoukko-ja
Suomessa ja pohjois-Norjassa. Englantilainen
laivasto ja lennosto hyökkäsivät saksalaisten
kimppuun Norjassa ja se vaati myös ilmapuolus-tuksen
ja laivaston läsnäoloa. Koko tätä armeijaa
piti tietenkin ylläpitää sekä norjalainen väestö
pitää kontrollin alaisena. Kaikkihan eivät olleet
täysin mielissään saksalaisten läsnäolosta.
Vastarintaliike yritti sabotoida saksalaista
toimintaa.
Westerlund laskee, että joukot tarvitsivat noin
6000 tonnia välttämättömiä tarvikkeita päivässä.
Niin suuria määriä välttämättömiä tarvikkeita ja
sotatarvikkeita varten tarvittiin tietenkin suuri
lukumäärä aluksia. Organisointi tapahtui
korkeimmalla tasolla vuoden 1942 alussa
tapasivat varusteluministeri Albert Speer ja
Führer Adolf Hitler tehostaakseen kuljetuksia,
jopa propagandaministeri Joseph Goebbels totesi
tilanteen olevan ”epätoivoinen”. Reichstathalter
Karl Kauffman Hampurista nimitettiin johta-maan
toimintaa. Hänen koettiin olevan ”todelli-nen
kansallissosialisti” ja liittyneen natsipuolu-eeseen
jo vuonna 1923. Kuljetuksista oltiin
todella huolestuneita korkealla tasolla. Pidem-mällä
aikavälillä kävi Kauffmanille huonosti,
hänet korvattiin helmikuussa 1945 ja Speer otti
hänen kaikki valtuutensa. Kauffman otti yhteyttä
länsivaltoihin huhtikuussa 1945 ja hiljattain
nimitetty valtakunnanpresidentti amiraali Karl
Dönitz vaati, että hänet pidätettäisiin ja ammut-taisiin.
Ammattiyhdistysliike oli pitkään ollut
huolissaan Euroopan poliittisesta kehityksestä.
Jo vuonna 1936 ITF (International Transport
Workers´ Federation) oli perustanut tiedustelu-ryhmän
Kööpenhaminassa. Tämä yritys päättyi
pian, mutta on yhtä lailla tiedossa, että myöskin
miehistöä sekä myös päällystöä, jotka ottivat
osaa sotavuosien aikana liittoutuneiden tieduste-lutoimintaan.
Kirjeenvaihtoa harjoitettiin
Ruotsin kautta. Myös aseita kuljetettiin pienem-millä
veneillä Ruotsista. Lokakuussa 1943
kuljetettiin noin 7200 juutalaista Tanskasta ja
Ruotsista kalastusveneillä ja pienemmillä
aluksilla. Myös rahtialukset salakuljettivat
pakolaisia Tanskasta.
Niilo Wälläri totesi lehdessä Merimies, että
laivanpäällystön joukossa oli ”osa natsihanslan-kareita”,
joita hän kutsui ”merisusiksi”. Hän
totesi kaiken lisäksi, että joku päällystöstä oli
vuosina 1940-45 (
aallokossa
tutkimus todistaa kirjan sisällön
todenpitävyyttä. Westerlund on
aiemmin omistautunut tutkimaan
vankileirejä Suomessa ja erilaisia
internoituja ryhmiä. Sen lisäksi hän
tutki suomalaisen SS-pataljoonan
toimintaa. Tänä vuonna julkaistiin
hänen toinen kirjansa saksalaises-ta
merenkulusta norjalaisella
rannikolla sekä uutta tietoa
suomalaisten merimiesten
kokemuksista, jolloin sodan
aikana suomalaisten varustamoiden
taloudellisista taustoista, joiden vuoksi oltiin
G Nelimastoinen
maux Valborg,
Norjan rannikolla
1944. / Fyrma-stade
Maux
Valborg på den
norska kusten
1944.