yllättävää, että Wärtsilä Voyage Solutions VTS-järjestelmi-en
markkinajohtajana innostui ISTLAB-hankkeesta, kun
mahdollisuus osallistumiseen ilmeni. Laboratorion
toteutus on Wärtsilän ja SAMK:n asiantuntijoiden yhteis-työssä
suunnittelema ja rakentama.
– Yhteiskäyttölaboratorio sisältää keskitetyn valvonta-
ja ohjausyksikön (Monitoring and Control Unit, MCU) ja
etäluotsausaseman (Remote Pilotage Unit, RPU), joihin
laitteiden tuottama mittausinformaatio kerätään, ja joissa
tapahtuu informaation reaaliaikainen esittäminen
järjestelmän operaattorille. Laboratorio sisältää myös
analysointivälineet käyttöliittymän ja operaattorin
toiminnan tutkimiseen, Ahvenjärvi sanallistaa teknistä
toteutusta.
Myös Rauman syväväylän IHO S102-standardin mukai-nen
karttamateriaali on osittain implementoitu mukaan
simulaattoriympäristöön. Käytännössä tämä merkitsee
erittäin realistista hydrodynamiikkamallinnusta ja uuden
syvyysmallin mukaisen kartta-aineiston soveltuvuuden
testaamista lähes autenttisessa ympäristössä.
Yksinkertaistettuna yhdestä pienestä aiemmin käyttä-mättömästä
työtilasta on rakennettu etäluotsausasema,
josta käsin voidaan monitoroida ja etäluotsata suurinta
siltaa. Näin ollen kuudes silta on toiminut ISTLAB:in
testeissä ja Lahtisen väitöskirjatutkimuksessa etäluotsa-usasemana.
– Etäluotsausaseman toiminta perustuu siihen, että
isolta komentosillalta siirretään etäluotsausasemalle mitä
tahansa isolla sillalla käytettävissä olevaa tietoa, Löytö-korpi
taustoittaa.
30 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
G Merikapteeni, merenkulun lehtori Marko Löytökorven
mukaan laboratoriota voi hyödyntää lukemattomissa
eri skenaarioissa. Laitteiden set-up kustomoidaan
tutkittavaan aiheeseen soveltuvaksi, joten vain
mielikuvitus on toteutuksen rajana.
– Testien perusteella ei toistaiseksi voida varmuudella
sanoa, mikä on se minimitaso reaaliaikaista tietoa, joka
pitää siirtää etäluotsausasemalle tilannetietoisuuden
säilyttämiseksi riittävän hyvällä tasolla, väitöskirjatutki-musta
tekevä Lahtinen huomauttaa.
Tähän mennessä konkreettisena tutkimuskohteena on
ollut muun muassa se, mihin tutkittavan luotsin katse
kohdistuu etäluotsausasemalla, ja mitä dataa ja millaises-sa
esitysmuodossa olisi optimaalisinta tuoda saataville.
– Testihenkilön eteen tuodaan ikään kuin tilannetietoi-suutta
tukevan tiedon seisova pöytä ja katsotaan, mitä
kaikkea hän sieltä ottaa kulloinkin käsillä olevassa
tilanteessa. Tietoa saadaan kerättyä esimerkiksi silmänlii-keanalyysin
avulla, Lahtinen kertoo.
Tutkimuksen näkökulmasta onkin mielenkiintoista,
missä menee se raja, mitä tietoa etäluotsausasemalle on
siirrettävä reaaliajassa, ja myös se, mitä häiriöitä ja
viiveitä prosessi sietää.
– Lisäksi hyvä tutkimuskohde on se, mitkä ovat ne
olosuhderajat, joissa etäluotsausta voisi suorittaa.
Toisaalta kiinnostavaa on pohtia myös, millaista osaamis-
F Aalto-Yliopistossa väitöskirjaa etäluotsauksesta
valmisteleva merenkulun lehtori Janne Lahtinen
esittelee silmänliikkeitä plottaavia laseja, joilla
saadaan kerättyä dataa testihenkilöiden katseen
kohdentumisesta eri instrumentteihin.