Rauman älykkään merenkulun tutkimuslaboratorio ratkaisujen kehitys- ja testaustyölle
Digitalisaation, automaation ja autonomian lisääntyminen merenkulussa luo
pohjaa EU-rahoitteiselle ISTLAB-hankkeelle, jonka tarkoituksena on syvä-luodata
älykkäisiin väyliin ja satamiin, etäluotsaukseen sekä etäohjattavien ja
miehittämättömien alusten käyttöönottoon liittyvän teknologisen murroksen
vaikutuksia meriklusteriin. Vastaavaa älykkään merenkulun yhteiskäyttölabora-toriokokonaisuutta
ei muualla maailmassa ole. Mutta mistä itse asiassa on
Rauman merikoulun (SAMK – Winnova)
tiloissa toimivan ISTLAB:n (Intelligent
Shipping Technology Test Laboratory)
tarkoituksena on edistää merikuljetus-ten
tehokkuutta, turvallisuutta ja ympäristöystä-vällisyyttä
luomalla älykkään merenkulun
yhteiskäyttölaboratorio, joka liittää yhdeksi
kokonaisuudeksi Satakunnan Ammattikorkea-koulun
navigointisimulaattorin, Liikenne- ja
Viestintävirasto Traficomin Rauman syvä-väylän
syvyysmallin, Väyläviraston älypoijun,
Maanmittauslaitoksen Paikkatietokeskuk-sen
navigointijärjestelmätutkimuksen sekä
Ilmatieteenlaitoksen Merentutkimuksen
virtaus-, aalto- ja jääolosuhdetietojen sensorida-tan.
Hanke edistää tiedon saatavuutta luomalla
ratkaisuja meriväyliin sijoitettujen älykkäiden
mittauslaitteiden tuottaman informaation
hyödyntämiseen.
Hankkeen yhteyshenkilönä ja vetäjänä toimii
Projektipäällikkö Meri-Maija Marva. Hän on
vastuussa hankkeen budjetin pitämisestä ja
tavoitteiden saavuttamisesta. Hänen mukaansa
projektin varsinainen substanssiosaaminen
28 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
löytyy kuitenkin muualta.
– Moottoreina hankkeessa toimivat merenku-lun
ekspertit lehtori, merikapteeni Janne
Lahtinen, lehtori, merikapteeni Marko
Löytökorpi ja laiva-automaation tohtori,
senior advisor Sauli Ahvenjärvi. Lahtinen
johtaa toimintaa teknisenä sisältöjohtajana ja
Löytökorpi on vastuussa siitä, kuinka uusi
informaatio saadaan vietyä oppimisprosesseihin
ja koulutukseen.
Hanke sai alkumetreillään vauhtia niistä
havainnoista, joita SAMK:ssa tehtiin liittyen
lukuisiin älykkään merenkulun kehittämispro-jekteihin
Rauman ympäristössä noin kolme
vuotta sitten.
Tuolloin Jaakonmeri lanseerattiin autonomis-ten
alusten testialueeksi ja Rauman syväväylän
syvennysprojektin ohessa väylälle alettiin
suunnitella turvalaitteilla tuotettavaa älykkyyt-tä.
Myös silloinen Rolls-Royce (nyk. Kongs-berg)
oli usein otsikoissa autonomisten alusten
visioihin liittyen. Lisäksi Raumalla on telakka,
joka on keskittynyt nimenomaan erikoisalusten
tuotantoon ja kehitykseen.
– Oli luonnollista miettiä, miten voimme olla
tässä kehityksessä mukana ja tarjota opiskelijoil-lemme
parasta ja ajantasaisinta koulutusta,
Marva avaa hankkeen taustoja.
ENSIMMÄISENÄ KÄYTTÖTAPAUKSENA
ETÄLUOTSAUS
Alun perin ISTLAB-hankkeessa suunniteltiin
valmisteltavan etäohjattavan tai autonomisen
koealuksen hankinta osaksi laboratoriota, mutta
tästä ideasta kuitenkin luovuttiin pian.
ISTLAB:ssa päädyttiin keskittymään älykkää-seen
infraan ja ensivaiheessa erityisesti etäluot-saukseen
liittyvän problematiikan jäsentämi-seen.
Alan toimijoilla on kasvava tarve hankkia
kokeellista tutkimustietoa kehittyvästä teknolo-giasta.
– Etäluotsaus on päätynyt tutkimuspöydälle
ensimmäiseksi käyttötapaukseksi, sillä hank-
kysymys? TEKSTI JA KUVAT: ESA KALLIO
G Etäluotsaus
saattaa olla
ensimmäisiä
kaupallista
läpimurtoa
tekeviä teknolo-gioita
älykkään
merenkulun
saralla. Kuvassa
simulaattoriko-mentosillalta
etäluotsausase-malle
siirrettyä
näkymää.