FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 25
biopolttoaineet, ja myös uudistuvista energialähteistä
tuotettava vety sekä aivan viime aikoina myös ammoniak-ki.
Samoin uusiutuvia tuuli-, aurinko- ja jopa aaltoenergiaa
hyödyntävät yhdistelmäratkaisut ovat yhä enemmän
nousemassa varteenotettaviksi vaihtoehdoiksi laivojen
energianlähteenä.
BREAKING WAVES 2020 –
WEBINAARISSA PAINOTETTIIN EKOLOGISTA MERENKULKUA
18.11 järjestetyssä virtuaalisessa Suomen Meriklusterin
Breaking Waves 2020 – seminaarissa käsiteltiin myös
näitä aiheita arvovaltaisten asiantuntijoiden johdolla.
Laajemmassa viitekehyksessä seminaarissa linjattiin
yleisemmin merenkulun tulevaisuuden suuntaviivoja
korona-ajan tuomassa epävarmuudessa. Ensimmäisen
asiantuntijapuheenvuoron pitänyt johtaja Martin Stop-ford
Clarkson Research – kehitysyhtiöstä nimesi yhdeksi
esityksensä pääteemaksi ’rakentaa 0-hiilipäästöinen
laivasto niin pian kuin mahdollista.’
Wärtsilä Marine Power – yksikön johtaja Roger Holm
muistutti omassa alustuksessaan ensimmäisten LNG-käyt-töisten
alusten saamisesta liikenteeseen jo vuonna 2003.
Tämänhetkisestä tilanteesta hän kertoi, että nyt 17 vuotta
myöhemmin 1,7 % maailman kauppalaivastosta on
kykenevää hyödyntämään LNG - polttoainetta. Holmin
mukaan lähivuosien avainsanoja alusten uusimmissa
polttoaineratkaisuissa ovat ’dual-fuel ja enchanced
combustion’ -teknologiat sekä samalla eri teknologioiden
joustava yhdistäminen.
– Tulevaisuudessa erilaiset energian varastoinnin
muodot, ja polttoainekennot ovat olennainen osa aluksen
voimansiirtoa, Holm linjasi.
Holm alleviivasi esityksessään alusten päästövähennys-ten
suhteen samoja aikatauluja, kuin mitä kansainvälinen
merenkulkujärjestö IMO on viime aikoina linjannut.
– Ensimmäiset hiilineutraalit alukset tulisi saada
liikenteeseen vuonna 2030, ja v. 2050 maailman kauppalai-vastosta
60 % – 100 % tulee olla hiilineutraalia.
Viime kädessä kehityksen nopeuden kohti vihreää
merenkulun tulevaisuutta määrää pitkälti raha.
– Wärtsilä on yrityksenä sitoutunut muutokseen kohti 0
– päästöjä, mutta myönteinen kehitys vaatii koko teollisuu-denalan
mukanaoloa ja tahtotilaa, Holm linjasi.
Selvää on, että kansainvälinen keskustelu merenkulun
hiilijalanjäljen pienentämisestä on lähtemässä uusille
kierroksille. Enää ei puhuta vain rikkipäästöjen rajaami-sesta,
vaan jo IMO:n tasolla pidetään realistisena hiili-neutraalien
alusten seilaamista kaukoliikenteessä vuoden
2030 tienoilla, ja vuonna 2050 merenkulun kokonaispääs-töjen
olevan korkeintaan puolet vuoden 2008 tasosta.
Suunta on sinänsä jo oikea, koska maailman merenku-lun
kokonaispäästöt ovat nyt laskeneet n. 7 % vuoteen 2008
verrattuna. Merikuljetusten ekologisuus voi jo piankin olla
alalla merkittävä kilpailuvaltti. •
MIKKO LAITINEN