kohtuullisempina (p <0,05). Lisäksi
vaikutusmahdollisuuksilla oli merkitystä
työhyvinvointiin. (Kuvio 2)
Johtopäätöksiä tuloksista
Tässä tutkimuksessa vastaajat edustavat
vain 8% Suomen työterveyshoitajista ja
19% liiton jäsenistä. Tutkimuksen kuvaileva
luonne huomioon ottaen tulokset antavat
kuitenkin suhteellisen hyvän kuvan
tulostavoitteiden kohdentamisesta julkisen
ja yksityisen sektorin työterveyshoitajien
keskuudessa Suomessa.
Merkittävästi suurempi osa (69% vs.
38%) julkisen sektorin työterveyshoitajaista
pitää asetettuja tulostavoitteita
kohtuullisina verrattuna yksityisen
sektorin työterveyshoitajiin. Kummassakin
tutkimusryhmässä noin puolet koki
tulostavoitteet sopimattomiksi työhönsä, ja
vain 30–40% työterveyshoitajista ilmoitti,
että asiakkaiden lukumäärä ja profiili otettiin
huomioon asetettaessa tulostavoitteita.
Tulostavoitteet eivät perustuneet
asiakkaiden kanssa sovittuihin tavoitteisiin,
todelliseen työmäärään tai työn laatuun,
vaan pikemminkin käytettävissä olevaan
työaikaan, suoritteiden määrään ja rahalliseen
tuottoon. Kaksi kolmasosaa vastaajista
ilmoitti, että tulostavoitteita ei muutettu,
vaikka he olisivat
poissa työstä. Voidaan
kyseenalaistaa, ohjaavatko
tulostavoitteet työtä
todellisten tavoitteiden
saavuttamiseksi.
Terveydenhuollon
etiikka ja lainsäädäntö
s i t o v a t k o k o
t e r v e yd e nhu o l l on
henkilöstön toimintaaä.
Jos tulosvoitteet ovat
ristiriidassa ammattietiikan kanssa,
ongelma voi johtaa jatkuvaan stressiin
ja jopa loppuun palamiseen. Siksi on
huolestuttavaa, että yhdeksän kymmenestä
työterveyshoitajasta raportoi, että heidän
työhyvinvointiaan ei otettu huomioon
tavoitteiden asettamisessa. Eettinen
pohdinta on välttämätöntä, kun
työterveyshoitaja kohtaa epärealistisia
tulospaineita (Caux ym 2018; Johnson
ym. 2018; Rogers 2012.) Käytännössä
etiikkaa ja työn laatu tulisi
ottaa huomioon tulosten
ja kustannustehokkuuden
ohella. Työterveyshuollon
hyvä laatu koostuu työkyvyn
tukemisesta ja terveellisten
ja turvallisten työolojen
edistämisestä.
Työterveyshoitajien
on voitava vaikuttaa
itse tulostavoitteisiin,
koska se lisää heidän
Kirsi Lappalainen
työhyvinvointiaan ja sitoutumistaan
työhön. Tulostavoitteiden tulee olla
kohtuullisia, yksilöllisiä ja perustua
pikemminkin tavoitteiden saavuttamiseen
asiakkaiden kanssa kuin taloudellisen
tuoton optimointiin.
Työterveyshoitajien työhyvinvoinnin
kannalta tulostavoitteiden avulla
tapahtuvan hallinnan tulisi tukea
ennaltaehkäisevää työterveyshuoltoa.
Tulostavoitteita asetettaessa tulee ottaa
huomioon asiakaskunnan profiili ja
sen tarpeet. Mahdollisuus osallistua
tulostavoitteiden ja henkilökohtaisen
palkkion määrittelyyn, voi lisätä
työterveyshoitajien työhyvinvointia.
Tiivistelmän kirjoitti:
Kirsi Lappalainen
TtT, Tuotepäällikkö
Työterveyslaitos
Alkuperäinen artikkeli luettavissa:
Kirsi Lappalainen, Timo Leino, Pilvi Österman,
Sari Nissinen. Comparison of performance
targets of public and private sector Occupational
Health Nurses in Finland. European Journal of
Occupational Health Nursing. 2020. 1: 4-16.
https://www.ejohn.eu/index.php/et/issue/
view/3
8 Työterveyshoitaja 1/21
/