PUHEENJOHTAJALTA
Vuoden vaihtumiseen on varmasti usealla meistä liittynyt
ajatuksia ”uudesta lehdestä elämässä”. Helpotuksen
tunne hyvin vaikean vuoden päätyttyä oli itselläni
ainakin melkoinen. Uusi vuosi herätti uutta toivoa,
kun uutiset koronarokotteiden lupapäätöksistä ilmoitettiin. Rokottamista
alettiin suunnitella kiivaasti, mutta rokotteiden saatavuuteen on liittynyt paljon
hitautta, ja julkisuudessa onkin käyty kiivasta keskustelua asian tiimoilta.
Suomalaisten rokottaminen on mittava urakka. Työterveyshuollotkin osallistuvat
rokotustalkoisiin, ja aivan varmasti selviämme tästä palvelujärjestelmien
yhteistyöllä. Nyt olisikin tuhannen taalan paikka tiivistää yhteistyötä etenkin
perusterveydenhuollon ja työterveyshuollon välillä, tulevaa sote-uudistustakin
ajatellen. Koeponnistus koko väestön kattavan rokottamisen osalta on todella
suuri ja kysyy terveydenhuollolta paljon voimavaroja. Jokohan nyt alettaisiin
ymmärtää hyvin toimivan ja resurssoidun terveydenhuoltojärjestelmämme arvo!
Toivottavasti emme enää joudu puolustamaan asemaamme, vaan nyt viimeinkin
tunnustettaisiin kansanterveyden ja hyvinvoinnin merkitys talouden ylläpidon
perusedellytyksenä.
Koronarokottamiseen osallistumisesta otimme liittona kantaa JUKOn yhteistiedotteessa, ja julkaisimme työterveyshuollon
osallistumisesta rokotustalkoisiin myös oman kannanottomme. Työterveyshoitajien työpanos rokottamisessa on tärkeä,
mutta se ei saa vaarantaa työterveysyhteistyötä. Liiton näkemys on, että palveluntuottajien tulisi varautua rokottamisen
aiheuttamaan lisätyöhön toimintayksiköissään riittävin resurssein, eikä työterveyshuollon lomautuksien jatkamiselle nyt
todellakaan enää pitäisi olla vähäisintäkään tarvetta. Puheenjohtajana koen myös huolta työterveyshoitajien työnmäärästä
koronapandemian jälkeisessä ajassa. Työterveyshoitajat tarvitsevat jälleenrakennusvaiheessa vahvaa moniammatillista
tukea, jotta asiakastyön viiveet ja siirtynyt toiminta voidaan toteuttaa omaa jaksamista vaarantamatta. Työterveyshuoltojen
johdon tulisi toimia aktiivisella otteella tämän varmistamisessa.
Työterveyshuoltolakia esitetään muutettavaksi 1.1.2022 alkaen siten, että työterveyshuollon toteuttamiseen
vaadittavan koulutuksen suorittaneista fysioterapeuteista tulisi työterveyshuollon ammattihenkilöitä, kun nämä nykyisin
ovat työterveyshuollon asiantuntijoita. Lakimuutosesityksen tavoitteena on parantaa edellytyksiä moniammatilliseen
yhteistyöhön työterveyshuollossa, mutta perusteluissa jää kovin ohuelle se, miten työfysioterapeutit osallistuvat
enemmän työterveysyhteistyöhön jatkossa. Lakimuutoksen valmistelussa tulisi edellyttää vastuunjaon selkeyttämistä
työterveyshuollossa. Asiakkaille tulisi myös informoida selkeästi, että jatkossa työfysioterapeutin saa työpaikalle ilman
ammattihenkilöiden tarvearviota. Pitkään työterveyshuollossa toimineena toki pohdin, miten lakiesitys käytännössä
muuttaa työterveyshuollon arkea? Se jää nähtäväksi.
Raikkaita talvikelejä, terveyttä ja hyvinvointia teille jokaiselle, toivottaa
Pilvi
Pilvi Österman
Puheenjohtaja, Suomen Työterveyshoitajaliitto ry
Työterveyshoitaja 1/21 13