Raha ratkaisee…
Sitten on tavoite-eläkeikä. Sen merkitys avautuu, kun
pureskellaan termit elinaikakerroin ja lykkäyskorotus.
Käytännössä kysymys on siitä, että mitä pidempään
työskentelee ja myöhentää eläkkeelle siirtymistä, sitä
suuremman työeläkkeen saa.
– Jokaiselle ikäluokalle määritellään vanhuuseläkeiän alarajan
lisäksi laskennallinen tavoite-eläkeikä. Jos jää eläkkeelle
tavoite-eläkeiässä, eläkettä saa sen suuruisena kuin sitä olisi
alimpaan vanhuuseläkeikään mennessä karttunut ilman
elinaikakerrointa, kertoo Kuivalainen.
Elinaikakerroin on ollut käytössä vuodesta 2010. Jokaiselle
ikäluokalle laskettava elinaikakerroin ottaa huomioon
ikäluokan odotettavissa olevan elinajan ja
sopeuttaa eläkkeen suhteessa siihen. Vuoden
2020 vahvistettu elinaikakerroin on 0,95404.
Se pienentää vuonna 1958 syntyneiden
kuukausieläkkeitä 4,596 prosenttia.
Kyse on siitä, että elinikien
pidentyessä eläkemenoa voidaan hallita.
Eläkkeelle päästään myöhemmin ja
eläkepotin on ikään kuin riitettävä yhä
pitemmälle ajalle. Vielä 1990-luvun
alussa 65-vuotias mies saattoi nauttia
keskimääräisen elinajanodotteen
mukaan eläkettä vajaat 14 vuotta. Pian
saman ikäinen voi odottaa eläkepäiviä
olevan jäljellä lähemmäs 19 vuotta.
Työeläkettä maksetaan kuolemaan
saakka.
Elinaikakerroin leikkaa eläkettä,
mutta vaikutuksen voi kumota
työskentelemällä tavoite-eläkeikään
saakka. Tällöin puhutaan niin sanotusta
lykkäyskorotuksesta.
… Vai ratkaiseeko?
Suurin osa jää vanhuuseläkkeelle
vanhuuseläkeiän alarajalla. Työuran päättyminen
ennen aikaisesti työkyvyttömyyseläkkeelle
laskee edelleen eläkkeellesiirtymisikää.
Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää kuvataan
eläkkeellesiirtymisiän odotteella. Vuonna 2019 se oli
61,5 vuotta (eläkkeellesiirtymisiän odote 25-vuotiaalle).
– Keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä on noussut
vuosituhannen alusta 2,7 vuotta, kertoo Kuivalainen. Kehitys
on myönteinen, mutta pohjoismaisessa vertailussa jäämme
jälkeen.
Maalina tavoite-eläkeikä?
Tavoite-eläkeiällä on haluttu luoda kannustin jatkaa
työelämässä pidempään eliniän noustessa ja terveyden yleisesti
parantuessa.
– Eläkeaikeet ovat myöhentyneet ja aiempaa selvästi suurempi
osa yli 50-vuotiaista palkansaajista arvelee jäävänsä eläkkeelle
64-vuotiaana tai vanhempana. Niiden osuus, jotka arvioivat
jäävänsä eläkkeelle vasta 66-vuotiaana tai vanhempana, on
kasvanut 20 prosenttiin, Kuivalainen kuvaa.
Tutkimuksessa (http://urn.fi/URN:978-951-691-274-
8), jossa tarkasteltiin 54–62-vuotiaiden suomalaisten
arvioita eläkkeelle siirtymisen ajoituksesta vuoden 2017
eläkeuudistuksen jälkeen, reilu neljännes arvioi siirtyvänsä
eläkkeelle vasta oman eläkeikänsä jälkeen.
Toisaalta lakisääteinen alin eläkeikä on voimakas viesti, josta
voi Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuksen (https://
www.tela.fi/tiedote/1/0/tutkimus_elakeian_muutokset_
vaikuttavat_elakoitymispaatokseen_enemman_kuin_
kannustinmuutokset) mukaan muodostua sosiaalinen normi.
Työterveyshoitaja 1/21 31
/URN:978-951-691-274-
/tutkimus_elakeian_muutokset_