POIKKEUSOLOT JATKUVAT, JÄRJESTÖPÄÄLLIKÖLTÄ
MUTTA TUNNELIN PÄÄSSÄ ON VALOA
Kirjoitan palstaa tammikuun puolivälissä, jolloin
valtiovalta on huolissaan Covid-19 virusmuunnoksesta
ja miettii yhä tiukempia rajoituksia. Pandemian kanssa
on eletty kohta vuosi, mutta valoa näkyy tunnelin
päässä, koska rokotusurakka on saatu käynnistettyä. Pääministeri
Marin totesi marraskuun lopussa, että koronarokottaminen on
maraton, ei pikamatka. Maratonilta kulunut vuosi on tuntunutkin.
Teimme marraskuussa työterveyshoitajille kyselyn työskentelystä
koronapandemian aikaisissa poikkeusoloissa. Kysely vahvisti
käsitystämme siitä, että työterveyshoitajia lomautettiin paljon, ja
lomautusten kohdentaminen koettiin epäreiluksi. Lomautukset
ovat myös vaikeuttaneet työterveyshoitajien työtä ja haastavat
jaksamisen. Lisäksi työturvallisuudessa ja esimiestyössä koettiin olevan
parannettavaa. Kyselyn tuloksista julkaistiin tammikuussa kolme
tiedotetta liiton kannanotoilla ja yhteenveto
kyselyn tuloksista löytyy sivulta 9. Kiitos kaikille
vastanneille.
Marraskuun kyselystä nousi esille, että
työterveyshoitajien työt ovat kasautuneet
koronaan liittyvien lomautusten vuoksi.
Nyt käynnistyneiden Covid-19 -rokotusten
osalta liitossa nousi huoli työterveyshoitajien
jaksamisesta, mikäli rokottaminen tulee
työikäisten osalta pelkästään työterveyshoitajien
tehtäväksi. On ymmärrettävää, että prosessin
tehokas läpivienti edellyttää työterveyshuollon
mukanaoloa koronarokottamisen käytännön
toteutuksessa. Työmarkkinakeskusjärjestöjen kautta saatiin eteenpäin
esitys erillisestä korvausjärjestelmästä, joka mahdollistaisi rokottamisen
toteuttamisen kaikkien niiden terveydenhuollon ammattilaisten
toimesta, jotka ylipäätään rokottamiseen ovat oikeutettuja.
Työmarkkinajärjestöjen esityksen mukaan korvausprosentti pitää
olla koronarokottamisen osalta 100 % eikä rokottamisen kustannus
saa kerryttää työterveyshuollon vuosittaista menokattoa. Kaikkien
terveydenhoitajien ja sairaanhoitajien panos onkin tärkeää saada
hyödynnettyä kustannustehokkaasti, koska lomautusten seurauksena
työterveysyhteistyön sujuvuus kärsi ja työterveyshuollon perustehtävä
vaarantui. Työterveyteen syntynyt ”hoitovelka” pitäisi saada hoidettua
eikä rokotusprojekti saa jatkossa vaikeuttaa työterveyshuollon
lakisääteistä tehtävää.
Eläkeputki poistuu asteittain vuoteen 2025 mennessä
Mahdollisuus eläkeputkeen poistuu kokonaan vuonna 1965 ja
sen jälkeen syntyneiltä, mutta poisto ei koske heitä, jotka ovat jo
eläkeputkessa. Eläkeputkeen oikeuttavaa alinta ikää korotetaan
vuodella ikäluokkaa kohti vuonna 1963 syntyneistä alkaen. Lisäksi
eläkeputken poistamista pehmennetään uusilla tukiratkaisuilla: Jos
yli 55-vuotias on ollut saman työnantajan palveluksessa yli viisi vuotta,
hän saa nykyisen yhden kuukauden muutosturvan päälle paketin,
joka koostuu kahden kuukauden palkan suuruisesta koulutustuesta
ja yhden kuukauden palkan suuruisesta irtisanomiskorvauksesta.
Irtisanomiskorvaus ei siirrä työttömyyspäivärahan alkamisajankohtaa.
Työttömyysturvan poikkeussäännöksistä
osa jatkuu maaliskuun loppuun saakka
Maaliskuun loppuun asti jatkuvat seuraavat etuudet: Työttömyysturvan
suojaosaa maksetaan 500 euroa, liikkuvuusavustusta saa edelleen
kokoaikatyöhön (kahden tunnin edestakaisen työmatkan perusteella)
ja yrittäjillä säilyy oikeus työmarkkinatukeen.
Sen sijaan vuoden vaihteessa päättyivät omavastuupäiviä,
työssäoloehtoa ja enimmäisaikaa koskevat poikkeussäännöt. Tämän
vuoden puolella työttömyyden alun viiden päivän omavastuuajalta
ei enää makseta työttömyysetuutta, työssäoloehdon täyttämiseen
vaaditaan tavanomaiset 26 kalenteriviikkoa työssäoloehdon täyttävää
työtä ja työttömyyspäivärahan enimmäisaika alkaa taas kulua. Lisäksi
omaehtoisiin opintoihin ei voi saada lisäaikaa ja opintojen etenemistä
seurataan normaalisti. Tarkempi päivitetty koonti väliaikaisista
lakimuutoksista löytyy mm työttömyyskassojen yhteiseltä sivulta
www.tyj.fi.
Palkkaus avoimemmaksi
Hallituksen työryhmä valmistelee parhaillaan lakeja avoimemmasta
palkkauksesta. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että ”Perusteettomien
palkkaerojen ja palkkasyrjinnän poistamista edistetään lisäämällä
palkka-avoimuutta lainsäädännön keinoin.” Tavoitteena on ”Lisätä
tasa-arvolakiin henkilöstön, henkilöstöedustajien ja yksittäisen
työntekijöiden oikeuksia ja tosiasiallisia mahdollisuuksia lisätä
palkkatietoutta ja puuttua tehokkaammin palkkasyrjintään.” Painetta
palkka-avoimuuden lisäämiseen tulee EU-komissiolta. Hallituksen
asettaman työryhmän on tarkoitus saada lakiesitys valmiiksi
maaliskuun loppuun mennessä. Palkka-avoimuudesta olisi apua
palkkoihin liittyvien edunvalvontakysymyksien selvittelyssä.
Laiton uhkaus virallisen syytteen alaiseksi
Työhön ja luottamustoimiin liittyvä uhkailu ja maalittaminen ovat
kasvava ongelma, johon tulee kyetä puuttumaan lainsäädännön
keinoin. Akavalaisten liittojen tekemät jäsenkyselyt antavat viitteitä
siihen, että kyseessä on suhteellisen vakiintunut ilmiö, joka kuormittaa
työntekijöitä psyykkisesti ja tuottaa stressiä. Vakavat uhkatilanteet
vaarantavat ja kuormittavat teon kohteeksi joutuneen lisäksi yleensä
koko työyhteisöä ja aiheuttavat merkittävää yhteiskunnallista haittaa.
Hallitus on lähettänyt lausuntokierrokselle lakiesityksen, jonka
mukaan laittoman uhkauksen syyteoikeutta koskevaa säännöstä
ehdotetaan muutettavaksi niin, että teko olisi virallisen syytteen
alainen, jos laiton uhkaus kohdistuisi henkilöön hänen työtehtävänsä
vuoksi, eikä rikoksentekijä kuulu työpaikan henkilöstöön. Syyttäjä
saisi nostaa syytteen laittomasta uhkauksesta myös, jos teko on
kohdistunut henkilöön hänen julkisen luottamustehtävänsä vuoksi.
Eve
Eve Becker
46 Työterveyshoitaja 1/21
/www.tyj.fi