"
Vastaajat olisivat kaivanneet yhteistä keskustelua, ohjeita
suojainten käyttöön ja ylipäätään yhteyden pitämistä ja
kuulumisten kysymistä kun työyhteisö ei toiminut normaalisti.
“Ei ole ehtinyt tukea eikä ole ollut säännöllisiä osastokokouksia.”
Eniten olisin toivonut yhteisiä pelisääntöjä. Nyt tuntui siltä, että
jokainen teki esim etätöitä omien sääntöjen mukaan. Yhtäkkiä
vaan työkavereita ei ollut työpaikalla. Ja asioista ei keskusteltu
yhdessä.
Ymmärrystä löytyi myös esimiesten vaikealle tilanteelle:
“Esimiehen tilanne ei ollut häävi eli en syytä häntä.
Jatkuvasti muuttuvat toimintatavat ja etätyön tekemisen
vaikeus ei johtunut hänestä vaan talon toimimattomista
tavoista ja käytänteistä.”
Vastaajat arvioivat esimiehiltä saadun riittämättömän tuen
johtuvan koronapandemian aiheuttamasta kiireestä, esimiehiin
kohdistuneista lomautuksista sekä etätyöstä. Kiitosta saivat ne
esimiehet, jotka pitivät säännöllisesti yhteyttä työntekijöihinsä.
Esimiehet kaipasivatkin lisää tukea organisaatioltaan, koska
heistä noin kolmannes (31 %) ei ollut saanut riittäväsi koulutusta
etäjohtamiseen. Esimiehiä kuormitti myös etätyö ja tiedonkulun
haasteet.
Mitä Työterveyshoitajaliitto sanoo tuloksista?
Puheenjohtaja Pilvi Österman toteaa kyselyn vastauksista
nousevan sellainen kuva, että lomautuksia on tehty hätiköiden.
Työnantajan on jatkossa syytä miettiä lomautusten perusteita ja
kohdentamista tarkemmin ja kuunnella työntekijöiden esityksiä
herkemmällä korvalla.
Österman huomauttaa, että poikkeustilanteessa
johtamiskäytäntöjen merkitys korostuu. Silloin työnantajien
tulee antaa erityistä tukea ja koulutusta esimiehille, jotta heillä on
mahdollisuus tukea työterveyshoitajien työtä. Koronapandemian
aikana esimiestyössä nousivat tärkeiksi etätyön johtaminen
ja perehdytys etätyövälineiden käyttöön sekä työntekijöiden
jaksamisesta huolehtiminen aktiivisella yhteydenpidolla.
Liitto ilmaisee syvän huolensa työterveyshoitajien jaksamisesta,
koska työ on kasautunut lomautusten vuoksi. Työnantajan pitää
oma-aloitteisesti välttää tai vähentää työn kuormitustekijöiden
aiheuttamaa vaaraa tai haittaa työntekijöiden terveydelle. Liiton
järjestöpäällikkö Eve Becker muistuttaakin Työturvallisuuslain
25 pykälästä, joka koskee työn kuormitustekijöiden välttämistä
ja vähentämistä: Mikäli työntekijän todetaan kuormittuvan
työssään terveyttä vaarantavalla tavalla, on työnantajan ryhdyttävä
toimiin kuormitustekijöiden selvittämiseksi sekä vaaran
välttämiseksi tai vähentämiseksi. Työn kuormittaessa liikaa,
tulee siitä kertoa esimiehelle ja tarvittaessa työsuojeluvaltuutetulle.
Työterveyshuolto tekee perustellusta syystä selvityksen
työkuormituksestasi. Perusteltu syy on olemassa, mikäli työkyvyn
katsotaan heikentyneen työstä johtuvan fyysisen ja psyykkisen
oireilun vuoksi tai oireilu on johtanut hoidon tarpeeseen tai
sairauspoissaoloihin. Liitto kannustaa jäseniään hakemaan
apua kuormittavaan tilanteeseen.
Liitto on tehnyt mitoitussuosituksen työterveyshoitajien
asiakasmääristä ja tulostavoitteesta. Voit hyödyntää sitä
ottaessasi kuormituksen puheeksi.
Muista hyödyntää myös muu
liitolta saatava tuki!
Koronapandemian aikana ja muulloinkin jäsenten
kannattaa hyödyntää liiton tarjoamaa työsuhdeneuvontaa
sekä ammatillisia verkostoja, urapalveluita tai hakeutua
vaikkapa mentorointiin.
Työn luonne on muuttunut,
koen enemmän painetta työssäni,
asiakkaat ottavat yhteyttä etänä
neljän kanavan kautta: skype,
sähköposti, puhelin, teams. Kaikkiin
yhteydenottoihin ei välttämättä ehdi
päivän aikana reagoida. Toinen ilmiö
on asiakkaiden etätyöhön liittyvä
kuormittuminen; yhteydenottoja
uupuneilta asiakkailta tulee useita
viikoittain, tämä kuormittaa myös itseä.
Keväällä kuormitusta aiheutti suuri
epätietoisuus, ohjeiden jatkuva
muuttuminen ja omien toimintatapojen
muuttaminen usein jopa
työpäivän aikana.
– vapaa palaute
12 Työterveyshoitaja 1/21