Työsuojelu ja työhyvinvointi
Toimistoympäristössä tehtävää asiantuntijatyötä
on nykyisin joka toimialalla. Työtä tehdään
toimistomaisissa työympäristöissä, esimerkiksi
monitilatoimistoissa, ja lisäksi yhä enenevästi
myös muualla kuin työantajan tiloissa, kuten
toimistohotelleissa, asiakkaiden luona tai
etätyönä kotona. Oppaan 2. uudistetussa
painoksessa esitellään yleisesti työhyvinvoinnin
määritelmää ja työsuojelun perustaa, vastuita
sekä yhteistoimintaa, työterveyshuoltoa
ja työkykyä ylläpitävää toimintaa sekä
työn vaarojen ja riskien arviointia. Lisäksi
oppaassa läpikäydään asiantuntijatyön
työympäristöä sekä kuormitustekijöitä työssä.
Opas on tarkoitettu toimistoympäristössä
työskentelevien asiantuntijoiden, esihenkilöiden
ja työsuojeluhenkilöstön käyttöön.
Työhyvinvoinnin mittaamis- ja arviointimenetelmiä
on lukuisia, jotka meille työterveyshuollon
ammattilaisille ovat hyvinkin tuttuja omassa työssä.
Mutta miten osaamme itse olla näiden arviointien
kohteena? Terveyttä mitataan tai arvioidaan esimerkiksi
työterveyshuollon työpaikkaselvityksessä, TIKKA- ja BBImenetelmällä
sekä sairauspoissaolojen seurannalla. Tärkeää on
myös havainnoida työyhteisön kuormittumista ja työkykyä, sekä
muutosten tunnistamista osana esihenkilötyötä. Turvallisuutta
taas seurataan mm. vaarojen kartoituksella ja riskien arvioinnilla
(esim. Toimistotyön vaarojen tunnistaminen -lomake, Etätyön
työolojen ja työympäristön kartoitus -lomake, Mobiilin työn
työhyvinvointikartoitus ja uutena Tarkistuslista työpaikan
koronariskin arviointiin). Lisäksi kerätään tietoa esimerkiksi
turvallisuushavaintojen, työpaikka- ja työmatkatapaturmien
tutkinnan/määrän ja työturvallisuuskoulutusten päivien määrän
ja sisällön mukaan.
Työyhteisön toimintaa ja johtamista puolestaan voidaan
kartoittaa esimerkiksi asiakaspalautteiden, henkilöstön
vaihtuvuuden ja osallistumisen, kehityskeskustelujen,
laatujärjestelmän ja työtyytyväisyyskyselyjen avulla, ja toisaalta
myös talouden tunnuslukujen ja riskianalyysien kautta.
Osaamisen merkitys kasvaa tulevaisuudessa yhä enemmän ja
sitä voidaan havainnoida esimerkiksi osaamiskartoituksilla,
sekä arvioimalla kehityskeskustelujen ja aloitteiden, ideoiden
ja innovaatioiden määrää, sisältöjä ja käytäntöjä. Kuten
tiedämme, mittaaminen ja arviointi eivät yksinään riitä, vaan
työhyvinvoinnin parantamiseen tarvitaan niin johdon kuin
työntekijöiden sitoutumista arvioida ja kehittää saatujen
tunnuslukujen perusteella puutteet kuntoon.
Työsuojelutoiminnan tavoitteena myös asiantuntijatyöpaikoilla
ovat turvalliset ja terveelliset työolot ja työkyvyn ylläpito.
Työterveyshuoltotyöpaikoilla yhteis- ja työsuojelutoimintaa
ovat edistämässä monet
työterveyshoitajat ni in
t yösuoj e luv a l tuute tun ,
luottamushenkilön kuin
työsuojelupäällikön tehtävissä
(Kuva 1) .
Työterveyden tavoitteena
taas on ylläpitää ihmisten
työkykyä ja ehkäistä työperäisiä
sairauksia. Lähtökohtana on
työntekijän terveys suhteessa
työhön ja työympäristöön
liittyviin tekijöihin.
Asiantuntija- ja toimistotyö
on itsessään fyysisesti kevyttä,
mutta usealle meistä on
varmaan tuttua työpäivän
jälkeen esimerkiksi niska-
"
Joka
päivä
pitää
palautua
riittävästi!
asiantuntija- ja toimistotyössä
oppaan esittely
34 Työterveyshoitaja 1/21