Kuva 2
"
Yksityisten palveluntuottajien
koronalomautukset oli keino
säästää ja se otettiin taas hoitajien
selkänahasta. Alkuhämmennyksen
jälkeen työmäärä oli normaali, mutta
lomautukset jatkuvat kesälomaan
saakka ja ennen kesälomaa iskettiin
käteen lomautuslappu lokakuun
loppuun saakka (1pvä/vko). Neljässä
päivässä siis piti tehdä 5pvän työt.
” Ilman mitään perusteita osa työterveyshoitajista
lomautettiin, vaikka laskutusprosentti oli yli (!) tavoitetason
ja töitä riittävästi myös tulevassa. Tässä ei ollut mitään
logiikkaa. Luulen että olimme sijaiskärsijöinä mm. lääkäreiden
menetetystä työstä tmv.”
Osa työterveyshoitajista antoi palautetta siitä, ettei
työnantaja ollut kuunnellut työntekijöiden esityksiä:
”Lomautuksia oli osittain sekä kokoaikaisena. Toiset
olivat valmiita ottamaan kokoaikaista, jotta osa olisi säästynyt
osittaiselta lomautukselta. Tätä ei työnantajan puolelta
kuunneltu. Ensin kaikille tuli osittainen lomautus, sen jälkeen
silti vielä jaettiin kokoaikaisia eikä otettu huomioon niitä, jotka
olisivat halunneet/pystyneet ottamaan kokoaikaisen jo heti
alussa.”
YT-laki mahdollistaa lomauttamisen kahdella
perusteella, joko työn vähentyessä olennaisesti ja pysyvästi tai
työtarjoamisedellytysten huonontuessa. Pääosin kyseessä oli
jälkimmäinen tilanne eli työtä olisi riittänyt, mutta työnantajan
taloudellinen tilanne heikentynyt. Lomautuksia saatettiin
jossain työpaikassa jakaa kaikille tasapuolisuuden nimissä
saman verran, vaikka hoitajien laskutusmahdollisuudet olivat
erilaiset. Toisaalla lomautusmärät vaihtelivat vaikka ne eivät
kytkeytyneet laskutettavan työn määrään. Tämä herätti
0-250 vastaajien määrä
Kuva 1. Oletko joutunut lomautetuksi koronapandemian
aikana (maaliskuu-marraskuu 2020)?
k y s y m y k s i ä
l o m a u t u s t e n
kohdentumisesta
henkilökohtaisilla
p e r u s t e i l l a .
Vastaajista 37 %
koki lomautusten
jakautuneen tasaisesti ja
kommenteista löytyykin
kiitos siitä, että ”Esimiehet
ovat vastanneet toiveisiin.”
Lomautukset haastoivat
asiakasyritysten kanssa tehtävää
suunniteltua työterveysyhteistyötä.
Vastaajista tätä mieltä oli jopa 59 %, vaikka heistä
kaikki eivät tehneet asiakasvastuullisen työterveyshoitajan
työtä. Tarkempia kommentteja lomautusten vaikutuksesta
työhön saatiin noin sadalta työterveyshoitajalta. Vastauksista
nousi keskeisimmäksi haasteeksi töiden ruuhkautuminen.
Työn määrä ei ollut vähentynyt mihinkään, vaan ainoastaan
työaika. Koska monen kohtalona oli osa-aikainen lomautus,
oli ”hoidettava viiden päivän työt neljässä päivässä”. Lisäksi
osa koki haasteena sen, että asiakasyrityksille ei saanut
tiedottaa henkilökohtaisesta lomautuksesta, vaikka kalenteriin
sovittuja työpaikkakäyntejä, toimintasuunnitelmien tekoa,
määräaikaistarkastuksia, rokotuksia ym. työtehtäviä jouduttiin
siirtämään. Syksyä kuvattiin kuormittavaksi lomautusten
vuoksi siirtyneiden töiden vuoksi (kuva 2).
”Terveystarkastusten tekeminen pysähtyi lähes kokonaan.
Asiakkaat peruivat varattuja tarkastuksia. Työpaikkaselvityksiä
ei päästy tekemään. Syksy on ollut kaoottinen eikä kaikkea
lakisääteistä toimintaa ole ehtinyt tehdä.”
”Lomautukset perusteltiin meillä vähentyneellä
työmäärällä. Tätä emme allekirjoittaneet työyhteisössä, jossa
lakisääteiset toimet olivat jo ennen koronaa rästissä liian
suuren työmäärän vuoksi. Minä ja kollegani itse jouduimme
perumaan vastaanottoja ja yritysyhteistyöaikoja lomautuksen
tieltä.”
”Työt kasaantuivat pahasti. Jouduin perumaan asiakkaiden
jo varattuja aikoja. Pääsin myös siinä kuukaudessa tulokseen,
– vapaa palaute
10 Työterveyshoitaja 1/21