Tulosjohtaminen
terveydenhuollossa
Tulosjohtaminen tuli yleiseksi
suomalaisessa terveydenhuollossa
1990-luvul l a . Tulosjohtaminen
tarkoitti käytännössä usein rahallista
palkitsemista, kuten bonuksia ja
etuuksia. Asia on ollut kiistanalainen,
eikä työnantajilla ja työntekijöillä ole aina
ollut sama käsitys menettelytavoista.
Työntekijät ovat kokeneet, että heillä
ei ole ollut täydellistä ymmärrystä
palkitsemisjärjestelmästä eivätkä
he ole voineet vaikuttaa siihen
tarpeeksi. Suomessa sitoutuminen
tul o s johtami seen on ol lut
kohtalaisen positiivista. Myös
ki innostus kustannusten ja
tulostavoitteiden mittaamiseen on
lisääntynyt (Grönroos ym. 2014;
Saarinen ym. 1995). Seitovirtan
(2018) mukaan tulosjohtamisella
oli kielteinen vaikutus työpaikkojen
pysyvyyteen. Kokonaispalkka on nähty
paremmaksi vaihtoehdoksi erilaisille
bonuksille. Julkisella sektorilla vain
harvat kunnat ovat ottaneet käyttöön
pienempiä välittömiä bonuksia ja
tulospalkkioita. (Viitala ym. 2017;
Amirkhanyan ym. 2018)
Tutkimuksessa käytetyt
menetelmät
Suomen työterveyshoi taj a l i i tto
toteutti sähköisen kyselylomakkeen
marraskuussa 2018. Kyselylomake
sisälsi kysymyksiä tulosjohtamisesta,
tulostavoi t teiden aset tami seen
vaikuttavista tekijöistä, työn laadusta ja
työhyvinvoinnista sekä tulostavoitteiden
mi t t a a m i s e en käy t e t y i s t ä
indikaattorei sta . Analysoimme
tiedot käyttämällä ristitaulukkoa,
prosenttiosuuksia ja Chi Square -testiä.
Tutkimuksen tulokset
Suurin osa kyselyyn vastanneista
ilmoi t t i ammat ti n i m ikke ens ä
olevan työterveyshoitaja. Vastaajien
taustatiedot näkyvät oheisesta
taulukosta (Taulukko 1).
Kolme neljästä (77%) julkisen
sektorin työterveyshoitajasta ilmoitti,
että heillä oli tasavertaiset tulostavoitteet.
Yksityisellä
sektorilla 89%
oli tätä mieltä.
Julki s en sektori n
t y ö t e r v e y s h o i t a j i s t a
34 % ja yksityisen sektorin
työterveyshoitaj ista 27 % piti
tulostavoite- järjestelmää tasavertaisena
kaikkien ammattiryhmien osalta.
Tulostavoitteen asettaja tiedettiin
melko hyvin. Julkisella sektorilla silti
lähes 15 prosenttia työterveyshoitajista
ei tiennyt, kuka asettaa tulostavoitteet.
Vastaavasti yksityisellä sektorilla 8,5%
ei tiennyt tulostavoitteiden asettajaa.
Tulostavoitteiden asettaminen itse
tai yhdessä esimiehen kanssa ei ollut
yleistä. Useimmin tulostavoitteita
asetetiin yhdessä julkisen sektorilla
(12%) verrattuna yksityisen sektorin
työterveyshoitajiin (7%). Ero ei ollut
tilastollisesti merkitsevä (Kuvio 1).
Kolme neljästä (74%) julkisen
sektorin työterveyshoitajista katsoi,
että heidän työnsä laatua ei otettu
huomioon tulostavoitteissa.
Yksityisellä sektorilla hieman
vähemmän (63%) oli samaa mieltä.
Huomattava osa (35%) julkisen
sektorin työterveyshoitajista ei
pystynyt kertomaan, otettiinko
laatukysymykset huomioon
tulostavoitteissa.
Tu l o s t a v o i t t e i t a pit i
kohtuullisina 69% julkisen sektorin
työterveyshoitaj i sta , kun taas
yksityisellä sektorilla vain 38% koki
niin (p <0,05). Jos tulostavoitteisiin oli
mahdollisuus vaikuttaa, niitä pidettiin
6 Työterveyshoitaja 1/21