Työterveyshoitaja 1/21

aikataulupaineet, keskittymistä vaativa työ ja tarve reagoida nopeasti. Vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan työn monipuolisuutta, voiko käyttää luovuutta ja onko uusien taitojen oppimiselle mahdollisuuksia. Vaikutusmahdollisuuksilla tarkoitetaan myös työntekijän päätöksentekovaltaa suhteessa omaan ja työryhmän työhön tai yrityksen menettelytapoihin. Ristiriita ja epätasapaino vaatimusten ja vaikutusmahdollisuuksien välillä aiheuttaa kuormitusta. Muita merkittäviä psyykkisiä kuormitustekijöitä ovat työn tavoitteiden epäselvyys, työstä saadun palautteen ja arvostuksen puute, työn jatkuvat muutokset, työn pitkittynyt epävarmuus, sekä epäsuhta toimintamahdollisuuksien ja vastuun välillä. Merkittäviä sosiaalisia kuormitustekijötä ovat epätasa-arvoinen ja epäasiallinen kohtelu työhön liittymättömien tekijöiden vuoksi, yksintyöskentely erillään muista, tahmaava yhteistyö työpaikalla, heikko ja puutteellinen tiedonkulku, epäjohdonmukainen esimiestyö, seksuaalinen häirintä ja runsaasti kielteisiä tunteita herättävät vuorovaikutustilanteet esimerkiksi asiakkaiden kanssa. (Työterveyslaitos 2021.) Oirekirjon tulkintaa Työstressi ja uupumus oireilevat moninaisesti. Vetäydyin hiljalleen sosiaalisesta mediasta ja yhteydenpito ystäviin tuntui raskaalta. Fyysisiä oireita oli ollut jo pitkään tihentyen vuoden 2020 alusta. Vatsaoireita, jatkuva yskänrokko sieraimessa, toistuva elohiiri silmäkulmassa. Niska rutisi, hiirikäden lavassa oli ollut vaikea lihasjumi jo vuoden. Säännölliset migreenit. Kroonistuneet univaikeudet: aamuyön heräämisiä kykenemättä nukahtaa uudelleen. Palautumista ei tapahtunut toivotusti viikonloppuisin. Kärsin emotionaalisesti tunnekylmyydestä ja äkkipikaisuudesta raivostuen helposti puolisolleni. Myös muistini oli hatara; elin muistilappujen ja kännykän kalenterimuistutusten varassa. Vastaavanlaiset kertomukset väsymyksestä, Joskus Laura Valleniuksen työmatka taittui sporttisesti asiakkaalta kotiin Lontoon hienoimpien nähtävyyksien läpi. keskittymis- ja muistivaikeuksista sekä voimakkaista tunnereaktioista ovat tavallisia. Kokonaisvaltainen väsymys ei hellitä vapaa-aikana levolla eikä liity työn yksittäisiin kuormitushuippuihin. Työlle kyynistytään, sen merkitystä aletaan epäillä ja mielekkyyden kokemus katoaa. Ihmissuhdetyössä kyynistyminen saattaa ilmetä mekaanisena suhtautumisena asiakkaisiin. Ammatillinen itsetunto tulee kokemuksesta pystyä omaan työhön, mutta pystyvyyden ja aikaansaamisen kokemukset vähenevät työuupumuksen kehittyessä. Aikaansaaminen koetaan huonommaksi aiempaan suoriutumiseen verrattuna. (Ahola, Tuisku & Rossi 2018.) Vaikka itse stressikokemus on psykologinen, ovat monet vaikutukset fyysisiä. Stressistä kertovia fyysisiä oireita voivat olla päänsärky, huimaus, sydämentykytys, pahoinvointi, vatsavaivat, tihentynyt virtsaamistarve, hikoilu, flunssakierre ja selkävaivat. Tavallisimpia psyykkisiä oireita ovat jännittyneisyys, ärtymys, aggressiot, levottomuus, ahdistuneisuus, masentuneisuus, muistiongelmat, päätöksenteon vaikeus ja unen häiriöt. Sosiaalisessa elämässä stressi voi näkyä perhe- ja parisuhdeongelmina tai eristäytymisenä. (Mattila 2018.) Työuupumuksen yhteys mielenterveyden häiriöihin Mielenterveys vaikuttaa yksilön kykyyn ajatella, viestiä, oppia ja kehittyä. Hyvinvoinnin kokemus vahvistaa yksilön sitkeyttä ja itsetuntoa. Nämä taas ovat edellytyksiä että ihminen antaa onnistuneesti oman panoksensa yhteisölle ja yhteiskunnalle niin työelämässä, ihmissuhteissa kuin vanhemmuudessa. (Tamminen & Solin 2014.) Tein masennusseulan julkisen terveydenhuollon NHS:n verkkosivuilla: tuloksena voimakas ahdistuneisuus ja lievä masennus. Otin omalääkärini neuvosta yhteyttä alueeni mielenterveyspalveluihin sähköisellä omalähetteellä. Sain puhelinajan mielenterveyskoordinaattorille viikon päähän, korona-ajan vuoksi ei vastaanottoa järjestetty kasvotusten. Myös työnantajani tarjosi pääsyn mielenterveyden konsultoivaan puhelinpalveluun osana henkilöstöhallinnon (HR) pyörittämää työntekijöiden tukiohjelmaa (Employee Assistance Program), mutta salassapitovelvollisuudesta huolimatta karsastin mahdollisuutta. Tunsin ristiriitaa käyttää työantajan palvelua tertiääriseen preventioon kun tiesin että tilanne olisi pystytty estämään jo varhaisessa vaiheessa. Kirjoitin esimiehelleni ja HR:lle urani tärkeimmän viestin; en jaksa enää, tarvitsen apua. Työuupumuksen arviointiin ei ole toistaiseksi yksiselitteisiä kriteerejä. Apuna voidaan käyttää kyselyitä kuten Maslachin yleinen työuupumuksen arviointimenetelmä (MBI-GS) tai Bergen Burnout Indicator 15 (BBI-15). Haastattelemalla selvitetään työn ja yksityiselämän vaatimukset, voimavarat ja näiden muutokset. On myös suljettava pois sairaudet kuten kilpirauhasen vajaatoiminta, uniapnea ja anemia, sekä liiallinen alkoholin käyttö ja taustalla piilevä masennus. Työuupumuksella ei ole lääketieteellisistä tautiluokituksista, mutta se voidaan kirjata diagnoosin liitteeksi. Työuupumukseen liittyy riski sairastua masennukseen, unihäiriöihin, päihdehäiriöihin ja stressiperäisiin somaattisiin sairauksiin, mutta näiden ohella se lisää myös tapaturmien ja työkyvyttömyyden riskiä. (Ahola, Tuisku & Rossi 2018.) Esimieheni ja HR:n edustaja tarttuivat viestiini vakavasti. Pidimme puhelinneuvottelun sopien kevennetyistä työjärjestelyistä osa-aikaisen lomautusjärjestelyn avulla. Sairaslomaa halusimme välttää. Koronan aiheuttamien taloudellisten paineiden vuoksi Iso-Britannian hallitus tuki yrityksiä maksamalla osuuden lomautettujen työntekijöiden palkoista ja työnantajani maksaisi palkastani loput. Olisin joka toinen viikko lomautettuna aina lokakuun loppuun asti. Keskustelumme sävy oli lämmin ja rohkaiseva; asioista saa ja pitää puhua niiden oikeilla nimillä. Tarinan toisessa osassa käsitellään esimiehen ja työterveyshuollon roolia, toimenpiteitä ja lainsäädäntöä. Laura Vallenius, MSc. OSH, TtM Työterveyden ja -turvallisuuden asiantuntija (freelance) 26 Työterveyshoitaja 1/21