hartiaseudun ja ristiselän oireet sekä silmien
kirvely ja väsyminen. Vaivat ovat yleensä
ohimeneviä, mutta voivat myös muuttua
pysyviksi. Tämän vuoksi työergonomiaan
on syytä kiinnittää huomiota. Työtä tulee
myös tauottaa riittävästi ja huomioida
liikkuminen työpäivän aikana. Työtä
on hyvä tehdä välillä myös seisten. Työn
tekeminen aikaan ja paikkaan sidottuna on
kokenut työterveyshuollossa murroksen
ja yhä vähemmän käytössämme on omia
työhuoneita. Etätyö kotona on tullut
monelle tutuksi viimeisen vuoden aikana
ja työergonomia voi tuottaa erityisiä
haasteita, jos työskennellään esimerkiksi
sohvalla. Toisaalta moni taas kokee,
että kotona on hyvä tehdä esimerkiksi
keskittymistä vaativia kirjallisia töitä,
kun keskeytyksiä aiheuttavia tekijöitä
on vähemmän.
Yksipuolisen fyysisen kuormituksen
lisäksi työhyvinvoinnin keskeisenä
haasteena on myös tietointensiivisyys.
Tietojärjestelmien jatkuva kehittyminen
ja etenkin viime vuonna toimintatapojen
nopeat ja toistuvat muutokset vaativat
jatkuvaa uusien taitojen omaksumista,
aiheuttaen mahdollista kuormittumista.
Myös työterveyshoitajien työssä
korostuvat tiedonkäsittelyyn liittyvät
vaatimukset. Työssämme tarvitaan
huomiokykyä, monisuorittamista,
muistia, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Tietotulva,
häiriöt, keskeytykset ja aikapaine kuormittavat aivojamme,
myös yksintyöskentely voi toimia kuormitustekijänä.
Hyvinvointia Työstä 2030-raportissa todettiin myös, että
työelämän jatkuva muutos luo tarpeen päivittää osaamista.
Joustavat tukirakenteet ja toimintamallit ovat tarpeen uuden
oppimiseen, jotta päivittämisen tarve ei johtaisi työttömyyteen
tai synnyttäisi psyykkistä kuormitusta.
Kuva 1. Työsuojelutoiminta työpaikoilla (Työturvallisuuskeskus, 2020, 9)
Työympäristön suunnittelussa tulee meidän
asiantuntijoidenkin käyttää hyväksi työterveyshuollon
asiantuntemusta sekä esimerkiksi työn vaarojen arvioinnissa
saatuja tuloksia ja poistaa jo ennalta mahdolliset epäkohdat.
Työn tuloksellisuutta ja työntekijän työhyvinvointia edistää
myös välineiden, yhteyksien ja ohjelmien rakentama toimiva,
virtuaalinen yhteistyön tila.
Tapaturmavaarat ovat asiantuntija- ja toimistotyössä
vähäiset. Tyypillisimpiä työtapaturmia ovat liukastumiset
ja kompastumiset aiheuttaen lieviä käsi- ja jalkavammoja.
Toimistoissa onkin hyvä huomioida tapaturmien torjunnassa
esimerkiksi kuramatot sisäänkäyntien yhteyteen sekä
työpisteiden johtojen turvallinen järjestely. Työmatkatapaturmat
ovat myös mahdollisia ja työpaikoilla onkin hyvä kannustaa
turvallisiin toimintatapoihin, esimerkiksi heijastimien,
pyöräilykypärän ja turvavyön käyttöön. Muistathan ettet
myöskään ajaessa näppäile esimerkiksi viestejä puhelimella.
”Työhyvinvoinnin kannalta on tärkeää arvioida
työntekijöiden fyysistä ja psykososiaalista kuormittumista
sekä työn tietointensiivisyyttä. Kuormittumisen hallinnan
toimet kohdistetaan teknologian kehittämiseen, organisaation
toimintatapoihin sekä yksilöllisen työkyvyn tukemiseen.
Työterveyshuolto ja työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö
ovat keskeisiä asiantuntijoita ja yhteistyötahoja työhyvinvointia
edistettäessä.”
Työsuojelu ja työhyvinvointi asiantuntija- ja toimistotyössä
opas (2020) on ladattavissa Työturvallisuuskeskuksen
sivuilta: https://ttk.fi/oppaat_ja_ohjeet/ladattavat_
julkaisut/tyosuojelu_ja_tyohyvinvointi_asiantuntija-_ja_
toimistotyossa#10038c18
Anu Silander
viestintäjaoksen puheenjohtaja,
hallituksen varajäsen
Työterveyshoitaja 1/21 35
/ladattavat_