Puheenjohtajan palsta Ordförandens kolumn
FINLANDS SJÖFART J SUOMEN MERENKULKU 7
Sopimisen sietämätön keveys
Alkuvuoden työmarkkinakierros Suomen Varustamoi-den
kanssa ulkomaanliikenteessä ajoi jäsenistömme
kollektiivisten ydinkysymysten äärelle, puolustaes-saan
suomalaisia työpaikkoja ja kansallisista
osaamista meriliikenteessä. Kuka olisi osannut
odottaa kohdattua tilannetta, jossa häikäilemättömät
tahtotilat laajentaa EU:n ulkopuolisen halpatyövoi-man
käyttöä oli realismia, yhteiskunnallisista
vaikutuksista piittaamatta.
Sopimuskierroksen jälkimainingeissa olemme
ajautuneet taasen uuteen absurdiin tilanteeseen, kun
Suomen Varustamot eivät ole toimittaneet työnanta-japuolen
velvoitteiden mukaisesti yleissitovia
työehtosopimuksia STM:lle useista kehoituksista
huolimatta. Tämä on johtanut myös ongelmiin työehtosopimusten
käännöstöissä, huolimatta alusten työkielestä tai lainsäädännön
vaatimuksista.
Työehtosopimuslain mukaan sopimukseen osallisen työnantajapuo-len
on kuukauden kuluessa sopimuksen allekirjoittamisesta toimitetta-va
se jäljennöksenä sekä sähköisesti työsuojelusta ja sen valvonnasta
vastaavalle ministeriölle. Myös ajantasaisten työehtosopimusten
ylläpito käännöksineen on olennainen osa lainsäädännön mukaisia
velvoitteita.
Asioiden hoitamattomuus nykytilassa aiheuttaa olennaisia
ongelmia niin laivanisännille kuin alusten päälliköille, huomioiden
merityösopimuslain mukaiset velvoitteet merityössä. Mikäli lakisäätei-set
velvoitteet eivät ole kunnossa, ei työtä MLC 2006 mukaisesti voida
suorittaa aluksilla. Myös velvoitteet CBA klausuuleiden suhteen voivat
muodostaa kaupallisen riskin toiminnalle. Tätä tuskin toivoo aidosti
kukaan.
Toki päätäntävaltaa käyttävät toimijat Suomen Varustamoissa
voisivat käyttää ääntänsä velvoitteiden kuntoon saattamiseksi
pikaisesti, mutta jostain syystä ei asiaa koeta riittävän tärkeänä.
Aika herrasmiessopimuksista on siis valovuoden päässä nykyisessä
sopimisen kulttuurissa. On aidosti syytä pohtia tarkkaan, kuinka
paikallista sopimista lähdemme edistämään merenkulun piirissä, kun
ylätason asiat ovat kansallisesti moniongelmaisessa tilassa. Leväperäi-syys
lakisääteisten velvoitteiden hoitamisessa ei ole liiton, eikä liiton
jäsenten intressissä.
Syksyn IFSMA AGA Helsingissä tuleekin pyynnöstä käsittelemään
kansallista ongelmatilannettamme kokouksessaan päälliköiden
näkökulmasta, sillä MLC velvoitteiden hoitamattomuus aiheuttaa
päälliköille kestämättömän tilanteen noudattaa lakisääteisiä velvoittei-taan
ulkomaanliikenteessä. Kansainvälistä ihmetystä on aiheuttanut
tilanne, jossa laivanisännät eivät ole myöskään antaneet aitoa tukea
päälliköille MLC velvoitteiden hoitamiseksi. Toteamus ”päällikkö
vastaa” koetaan ilmeisesti olevan jo riittävä suorite oman työpöydän
puhdistamiseksi töistä maaorganisaatiossa. Väitän velvoitteiden
hoitamattomuuden uhkaavan koko Suomen lipun mainetta, mikäli asia
räjähtää käsiin kansainvälisesti. On vielä tuoreessa muistissa se, mihin
suomalaisten alusten PSC pysäytykset venäjällä johtivat mielivallan
edessä. Pelkkä MLC sertti mapissa ei tosiaankaan tarkoita sitä, että
velvoitteita voitaisiin tarkastusten välillä jättää hoitamatta laivanisän-nän
toimesta. •
ALKAVAA TYÖMARKKINASYKSYÄ TOIVOTTAEN
KRISTIAN HEISKANEN
PUHEENJOHTAJA, SLPL
Avtalandets olidliga lätthet
Arbetsmarknadsrundan med Rederierna i Finland i
början av året rörande utrikesfarten drev våra
medlemmars kollektiva kärnfrågor till sin spets under
försvarandet av de finska arbetsplatserna och de
nationella kunskaperna om sjötrafik. Vem hade
kunnat föreställa sig en sådan här situation, där
hänsynslösa viljor att utöka användningen av billig
arbetskraft från länder utanför EU är en realitet som
inte tar hänsyn till de sociala effekterna.
Efter avtalsrundan har vi återigen hamnat i en
absurd situation, då Rederierna i Finland inte har
överlämnat några allmänt bindande kollektivavtal i
enlighet med arbetsgivarsidans skyldigheter till
social- och hälsovårdsministeriet trots flera uppma-ningar.
Det har också lett till problem med översättningen av kollektiv-avtal,
trots arbetsspråket på fartygen och kraven i lagstiftningen.
Enligt lagen om kollektivavtal ska den som på arbetsgivarsidan är
part i avtalet inom en månad efter att det har undertecknats sända
avtalet i kopia och i elektronisk form till det ministerium som svarar för
arbetarskyddet och tillsynen över detta. Underhåll samt översättning
av uppdaterade kollektivavtal är också en väsentlig del av de
lagstadgade skyldigheterna.
Att dessa saker inte har skötts orsakar i nuläget väsentliga problem
för såväl redare som fartygens befälhavare om man beaktar skyldighe-terna
vid sjöarbete enligt lagen om sjöarbetsavtal. Om de lagstadgade
skyldigheterna inte är i ordning kan arbete enligt MLC 2006 inte
utföras på fartygen. Skyldigheterna vad gäller klausulerna i CBA-avtalet
kan också utgöra en kommersiell risk för verksamheten. Det vill
nog ingen.
De aktörer i Rederierna i Finland som utnyttjar sin beslutanderätt
skulle kunna använda sin röst för att snabbt få ordning på sina
skyldigheter, men av någon anledning upplevs det inte som tillräckligt
viktigt. Tiden med gentlemannaavtal är alltså ljusår bort i dagens
avtalskultur. Det finns verkligen skäl att noggrant fundera på hur vi
främjar lokala avtal inom sjöfarten när saker på högre nivå är i ett
nationellt multiproblematiskt läge. Likgiltighet när det gäller att sköta
sina lagstadgade skyldigheter ligger inte i förbundets eller medlem-marnas
intresse.
Höstens IFSMA AGA i Helsingfors kommer på begäran att ta upp
vår nationella problemsituation ur befälhavarnas synvinkel, då det
faktum att MLC-skyldigheterna inte uppfylls gör det omöjligt för
befälhavarna att fullgöra sina lagstadgade skyldigheter i utrikesfarten.
Att redarna inte heller har gett befälhavarna något genuint stöd för att
sköta sina MLC-skyldigheter har väckt internationell förvåning.
Konstaterandet att ”befälhavaren ansvarar” anses uppenbarligen
redan vara tillräckligt för att rensa sitt arbetsbord på arbete i
landsorganisationen. Jag påstår att underlåtenheten att sköta sina
skyldigheter hotar hela den finska flaggens anseende, om saken skulle
brisera internationellt. Jag minns fortfarande vart de finska fartygens
PSC-stopp i Ryssland ledde inför godtycke. Ett MLC-certifikat i mappen
innebär inte att redaren kan strunta i sina skyldigheter mellan
inspektionerna.•
MED ÖNSKAN OM EN GOD BEGYNNANDE ARBETSMARKNADSHÖST
KRISTIAN HEISKANEN
ORDFÖRANDE FSBF