Höyryjäänmurtaja TARMO
TEKSTI: MUSEON KOTISIVUT, JOSTA SAA LISÄÄ TIETOA LIITTYEN HÖYRYJÄÄNMURTAJA TARMOON HTTPS://WWW.
KANSALLISMUSEO.FI/FI/SUOMENMERIMUSEO/KOKOELMAT/MUSEOALUKSET/HOYRYJAANMURTAJA-TARMO •
KUVAT: PIPSA MÖRN
A luksi jäänmurtajien päätehtävänä oli
pitää väylä avoinna talvisatamiimme
Hankoon ja Turkuun sekä pidentää
Helsingin, Kotkan, Mäntyluodon,
Rauman ja Vaasan satamien purjehduskausia.
Lisäksi jäänmurtajat avustivat merihätään
joutuneita aluksia.
Tarmo edustaa teräväkeulaista, amerikkalais-ta
jäänmurtajatyyppiä. Se oli 1900-luvun ensim-mäisten
vuosikymmenten voimakkain ja tehok-kain
murtaja Suomessa ja pystyi etenemään noin
80 cm paksun kiintojään läpi. Keulapotkuri
helpotti jäissä kulkemista, ja vaikeammissa
jääoloissa alus kulki tekemällä syöksyjä jäätä
vastaan. Tarmon kulkunopeus avovedessä oli 13
solmua.
Ensimmäisen maailmansodan aikana Tarmo
palveli Venäjän Itämerenlaivastossa avustaen
sota-aluksia ja sotilaskuljetuksia. Suomen
itsenäistyttyä vuonna 1917 ja sisällissodan
puhjettua tammikuussa 1918 alus oli edelleen
12 SUOMEN MERENKULKU J FINLANDS SJÖFART
venäläisten hallussa Helsingissä. Senaatin
puheenjohtaja P. E. Svinhufvudin käskystä
Tarmo kaapattiin itsenäisyysaktivistien haltuun.
Talvisodassa jäänmurtajat alistettiin puolus-tusvoimille
ja aseistettiin. Tammikuussa 1940
Tarmoa pommitettiin Kotkan satamassa, jolloin
39 miestä kuoli ja 13 haavoittui. Onnettomuudes-sa
aluksen keulaosa vaurioitui pahoin ja sisätilo-ja
tuhoutui tulipalossa. Jatkosodan aikana
Tarmo osallistui Utön eteläpuolelle tehtyyn
Nordwind-harhautusoperaatioon.
Viimeiset vuotensa Apu-nimisenä toiminut
Tarmo oli käytössä vuoteen 1970 asti, minkä
jälkeen se päätettiin kunnostaa museoalukseksi.
Entisöintityö tehtiin Kotkan Telakalla 1990-1992.
Merenkulkuhallitus luovutti entisöidyn aluksen
Museovirastolle, ja vuonna 1992 Tarmo sijoitet-tiin
Kotkaan. Heinäkuusta 2008 lähtien Tarmo on
ollut avoinna yleisölle Merikeskus Vellamon
museoaluslaiturissa osana Suomen merimuseon
näyttelyitä. •
Englannissa
(Newcastle upon
Tyne) vuonna
1907 rakennettu
Tarmo oli valmis-tuessaan
Suomen
suuri- ruhtinas-kunnan
kolmas
jäänmurtaja.
Ulkomaankaupan
kasvaessa
1900-luvun
alussa kaksi
aiempaa murta-jaa,
Murtaja
(1889) ja Sampo
(1898), eivät enää
riittäneet ylläpitä-mään
väyliä
talviliikenteelle.
Kolmisylinterisen höyrykoneen toimintaperiaate.
• Funktionsprincipen för en trecylindrig ångmaskin.
/WWW
