89
TEOLLISUUSSEURA VAIKUTTAJANA
lisuusseuran puheenvuoron, jonka aiheena oli ”Hank-
keen merkitys elinkeinoelämälle”.
Ahtela aloitti puheenvuoronsa yleisellä huomiolla rau-
tateiden merkityksestä ”hyvinvointimme valtimoina”:
”Elinkeinoelämän ja rautatiekuljetusten suoraa riippuvuutta
kuvaa mm. seuraava kehitys. Vuonna 1997 kasvoi
Suomen bruttokansantuote lähes kuusi prosenttia ja teol-
lisuustuotanto kahdeksan prosenttia. Rautateiden kul-
jetusmäärät kasvoivat samaan aikaan tavarakuljetusten
osalta seitsemän prosenttia ja henkilökuljetusten osalta
kuusi prosenttia. Jokaiseen matkaan ja tavarankuljetuk-
seen liittyy elinkeinoelämän toimitaa ja palveluksia. On
myös alleviivattava, että itse rautatikuljetuksiin kytkeytyy
runsaasti kuljetuspalvelutomintaa, joka suuntautuu
myös kansainvälisille, itäradoilla erityisesti Venäjän mark-
kinoille.”
Ahtela huomautti, että ”kun puhutaan Suomen itäradasta,
on otettava huomioon, että Helsingistä itään, Pietarin
suuntaan johtavan pääyhteyden kehittäminen on
kilpailuasemassa Keski-Euroopan vastaavien yhteyksien
kanssa.” Ahtelan mukaan itäradan kilpailukyky paranee
vasta sitten, kun Lahden oikorata valmistuu. Hän luetteli
seuraavia, elinkeinoelämän kilpailu- ja toimintakykyä
parantavia tekijöitä:
”Tuotteiden saatavuus paranee. Asiakaskuntapohja
laajenee ja kansainvälistyy. Toimitukset nopeutuvat, täsmällisyys
paranee. Raaka-aine ja alihankintatoimitukset
nopeutuvat. Verkostoitumismahdollisuudet ja samalla
mahdollisuudet suoriutua verkostoyhteistyöllä suurtoimituksista
paranevat. Rautatiekuljetukset muuttuvat yhä
käyttökelpoisemmaksi ja edullisemmaksi nykyisille ja uu-
sille potentiaalisille käyttäjille.”
Kesäkuussa 1998 oikoratahankkeen merkitys oli nous-
sut esille pääradan liikenteenvälityskyvyssä. Kerava–Rii-
himäki-rataosuus alkoi päivittäin olla usean tunnin ajan
täysin kuormitettu. Junaliikenteen nopeuttaminen ja lisääminen
näyttivät mahdottomilta. Teollisuusseura viestitti,
että elinkeinoelämän kannalta ongelman korjaaminen
kaipasi ripeää otetta.
Seminaaripuheessaan Markku Ahtela painotti, että
”Suomella ei ole varaa jäädyttää elinkeinoelämänsä kuljetusten
kilpailukykyä. Odotteleva vaihtoehto on yhteiskunnalle
liian kallista. Ilman oikoradan pikaista rakentamista
junaliikenteen kehittämis- ja kasvurajoitukset
veisivät kannattavuuspohjaa pois niiltäkin kehittämistoimenpiteiltä,
joita ollaan jo tekemässä sekä itäratojen
että pääradan suunnalla.
Kun esillä olevaa hanketta tarkastellaan työllisyys- tai
yhteiskuntapoliittiselta kannalta, on helppo ymmärtää
sen Lahtea ja Päijät-Hämettä laajemmalle ulottuva kansallinen
vaikutus. Hanke on terve investointi, jolla on
edellä esiteltyjä, Lahden elinkeinoelämän välitöntä hyödyttämistä
suurempi kansallinen merkitys.”
Kun Lahden seudun elinkeinoelämän etu oli Teollisuusseuran
prioriteetti, ei sitä Ahtelakaan unohtanut: ”Ei
varmasti ole viisasta jättää käyttämättä nyt tarjolla olevaa
mahdollisuutta, jolla Lahden seudun olemassa olevat
ja vahvistuvat logistiset mahdollisuudet kytketään eteläi-