23
LAHDEN TEOLLISUUSSEURA
Lahden Teollisuusseura juhli viisikymmenvuotista
taivaltaan huhtikuussa 1993. Arvokkaassa ilmapiirissä
Konserttitalossa ja Seurahuoneella vietetty juhla korvasi
normaalisti tuohon aikaan pidetyn kevätjuhlan. Juhlia
varjosti lama-aika ja sen vaikutukset Lahden Seurahuone
Oy:n talouteen. Yritys joutui 1990-luvun alussa taloudellisiin
vaikeuksiin, joiden seurauksena se ajautui
konkurssiin elokuussa 1993.
Teollisuusseuran hallitus koki konkurssin hyvin kiusallisena,
vaikka siihen vaikuttivat monet ajan yleiset
syyt. Konkurssi aiheutti jopa epävarmuutta seuran tulevaisuudesta.
Pelot olivat kuitenkin ennen aikaisia. Konkurssihallinto
jatkoi keskeytyksettä Seurahuoneen hotellin
ja ravintolan toimintaa.
Konkurssin jälkeen Teollisuusseura selvitti mahdollisuutensa
pitää kiinni omistamistaan Seurahuoneen
kiinteistöstä ja tontista. Ratkaisuksi perustettiin Lahden
Seurahuoneen Kiinteistö Oy, johon osakkaiksi kutsuttiin
seuran A-jäseniä. Jäsenistö osoitti suurta yhteishenkeä
merkitsemällä vaikeana lamavuotena uuden yhtiön
osakkeita niin, että yrityksen perustaminen kävi lopulta
melko helposti. Lahden Seurahuone Oy:n konkurssihallinto
myi Seurahuoneen kiinteistön Teollisuusseuran
kiinteistöyhtiölle tammikuussa 1994. Näin seura oli palannut
jälleen ”kotipesänsä” hallitsijaksi.
Seurahuoneen omistus- ja ylläpitojärjestelyt eivät vaikuttaneet
lainkaan Teollisuusseuran normaaliin vuotuiseen
toimintaan. Kerhoiltoja, juhlia ja yritysvierailuja
toteutettiin kuten aiemminkin. 1990-luvun edetessä toi-
minnan vakiintuneet muodot vahvistuivat. Hiljalleen
ongelmaksi alkoi muodostua, että vakiintuneella toiminnalla
oli myös vakiintuneet käyttäjät. Toimintaan haluttiin
mukaan nuorempaa polvea, mutta keskustelu sen
edellyttämistä muutoksista oli aluksi hyvin varovaista.
Muutamia Lahden seudun kehitykselle tärkeitä in-
frastruktuurihankkeita (moottoritie, oikorata, valtatie
12:n linjaus) suunniteltiin ja toteutettiin 1990-luvulla ja
2000-luvun alussa. Teollisuusseura näki, että sen oli tuotava
esiin seudun elinkeinoelämän näkemykset. Seura
saikin mahdollisuuden osallistua näiden hankkeiden
suunnittelun ja päätöksenteon eri vaiheisiin. Hankkeiden
onnistuminen miellytti seuraa, vaikka niiden toteutus
tuntui vievän kohtuuttomasti aikaa.
Paitsi lobbarina edellä mainituissa hankkeissa Teollisuusseura
profiloitui uudella tavalla paikallisten hankkeiden
tukijana ja mahdollistajana. Näkyvimpinä projekteina
olivat Päijät-Hämeen Vesijärvisäätiön ja Suomen
muotoilusäätiön perustaminen ja toiminnan käynnistymisen
tukeminen.
Teollisuusseuran intresseissä on aina ollut koulutuksen
edistäminen ja tukeminen Lahdessa. 1990-luvulla
tuen kohteena oli erityisesti Teknillisen korkeakoulun
Lahden keskus. Sen toimintoja rahoittamalla seura halusi
myös tukea yliopistotasoisen opetuksen ja tutkimuksen
laajentamista Lahdessa.
2000-luvulle tultaessa Teollisuusseurassa lisääntyi kes-
kustelu seuran jäsenten ikärakenteesta ja toiminnan sisällöistä.
Seuran hallitus selvitti tilannetta teettämällä jä-