85
TEOLLISUUSSEURA VAIKUTTAJANA
tiin yhteydessä eri viranomaisiin. Keväällä 1989 Teemu
Hiltunen kertoi seuran hallituksen kokouksessa, että
”viranomaiset ovat varsin kiinnostuneita hankkeen toteutumisesta.
Se on halvin suunnitteilla olevista moottoriteistä.
Teollisuusseura on pitänyt hanketta hyvin esillä
ja heti syksyllä on asiaan palattava uudelleen.” Seura
palasi asiaan useammankin kerran. Vuosien 1987–1991
välillä seura järjesti 15 aiheeseen liittyvää tilaisuutta.
Tauno Juhana Lahtisen Lahden Teollisuusseuran viisi
vuosikymmentä -kirjassa ei moottoritien rakentamisen
aloittamispäivääkään vielä tiedetty. Tien suunnittelu oli
kuitenkin jo 1992 käynnistetty. Lahtinen päättääkin
asian käsittelyn kirjassaan toteamukseen: ”Kun tämä
tärkeä väylä kerran on liikennöitävässä kunnossa ja
Lahden–Helsingin väliä pyyhälletään kolmessa vartissa,
ansaitsee lahtelaisten liikealan miesten osuus pitää mielessä
ja kunniassa.”
Helmikuussa 1993 Teollisuusseura järjesti takkaillan,
jonka teemana oli ”Lahden tie – onko se moottoritie”.
Saman vuoden kesäkuussa seura allekirjoitti yhdessä
Lahden kaupungin, Lahden Kauppakamarin ja Päijät-
Hämeen Yrittäjät ry:n kanssa yhteistyösopimuksen, jon-
ka tarkoituksena oli ”voimallisesti” ajaa tiehanketta valtioneuvoston
tietoisuuteen. Elokuussa seuran hallituksen
kokouksessa kuultiin Projekti Lahdentie 2000 Oy:n
suunnitelmat edistää moottoritien rakentamista. Hallitus
päätti olla mukana projektissa.
Seuraavana vuonna Teollisuusseura edisti moottoritiehanketta
osallistumalla muun muassa Moottoritievaltuuskunnan
kokoukseen 21.1., vierailemalla liikenne-
ministeri Ole Norrbackin luona 31.8., osallistumalla
LTT-Group Oy:n järjestämään seminaariin Lahdessa
2.9. ja Lahden kaupungin järjestämään 4–5-tie seminaariin
26.10.
Lahden kaupunki ja Uudenmaan tiepiiri julkaisivat al-
kuvuodesta 1994 tekemänsä haastattelu- ja vertailututkimuksen.
Siinä vakuutettiin, että tien rakennuskustannukset
peitettäisiin työnantajille tulevilla ajansäästöillä
ja vähemmillä onnettomuuksilla. Tiepiiri piti Lahti–Järvenpää
moottoritietä silloisista tiehankkeista kannattavimpana.
Tutkimuksessa haastateltiin noin 2 500 Lahti–
Helsinki-tien käyttäjää, joista 20 prosenttia oli liikkeellä
työajalla ja työnantajan kustannuksella. Moottoritien
tarvetta perusteltiin eniten turvallisuudella, ruuhkattomuudella
ja ajamisen helppoudella.
Moottoritiehankkeen rahoitukseen löydettiin 1990-
luvun puolivälissä oloissamme aivan uusi ratkaisu: sen
toteutuksessa päätettiin käyttää ns. elinkaarimallia. Maaliskuussa
1997 Tielaitos ja Skanskan perustama Tie-
yhtiö Nelostie Oy allekirjoittivat sopimuksen yksityisrahoitteisen
moottoritien suunnittelusta, rakentamisesta
ja kunnossapidosta vuoteen 2012 saakka. Sopimuksen
mukaan tien tuli olla valmis 1.9.2000. Sopimuksen
voimassaoloaikana tielaitos maksoi tieyhtiölle tien käyttöön
perustuvan vuosittaisen käyttökorvauksen.
Tieyhtiö Nelostie Oy kutsui Teollisuusseuran tutustumaan
tietyömaahan toukokuussa 1998. Tutustumiskäyntiin
osallistui 40 seuran jäsentä. Vierailu tarjosi miel-