111
TEOLLISUUSSEURA MAHDOLLISTAJANA
puheenjohtaja Jouko Kemppi osallistui henkilökohtaisesti
hankkeen käynnistämiseen ja eteenpäin viemiseen
sekä toi sille taloudellista tukea yrityksensä Kemppi
Oy:n kautta.
Muotoilun ja median palvelukeskus -hankkeen hyväksytty
rahoitussuunnitelma oli vuosille 2009–2013
yhteensä 2 051 000 euroa. Siitä yksityisen rahoituksen
osuus oli hieman yli 600 000 euroa. Hankkeen tässä
vaiheessa ryhdyttiin etsimään pysyvämpää tapaa tukea
muotoilun asemaa paikallisesti Lahdessa ja valtakunnallisestikin.
Hankkeen vetäjät päätyivät lopulta säätiöpohjaiseen
ratkaisuun. Päätettiin perustaa Suomen Muotoilusäätiö,
jonka kokoamisen Teollisuusseura otti suurelta
osin hoitaakseen. Hankkeen kaikissa vaiheissa mukana
olleen muotoiluasiamies Jorma Lehtosen mukaan Teollisuusseuran
panos säätiön aikaansaamiseksi oli aivan
keskeinen: ”Ilman Teollisuusseuran aktiivista tukea ja
arvovaltaa muotoilusäätiö ei olisi koskaan Lahdessa toteutunut.
Se on varma.”
Syyskuussa 2009 Teollisuusseura teki Lahden kaupungille
esityksen ”säätiömuotoisesta yhteistyöstä, jolla
Lahdelle luodaan teollisen muotoilun keskusasema pitkällä
aikajänteellä”. Seuran puheenjohtaja Jouko Kemppi
ja sihteeri Hannu Katajamäki kokosivat esitykseen seu-
ran näkemyksen muotoilun tarpeista ja mahdollisuuksista
Lahdessa.
Teollisuusseuran mielestä ”Lahdelle muotoilun koulutuksen
ja muotoilua hyödyntävien yritysten perinne
on oleellisen tärkeä kilpailuetu. Se ei säily, jos siitä ei
jatkuvasti huolehdita. Muotoilun ympärille on Lahteen
syntynyt kasvua hakevaa ja vientikykyistä yritystoimintaa
jo 1960-luvulta lähtien. Vahva asema muotoilussa
oli kaupungin tähtäimessä jo 1970, kun Lahden Taideteollinen
oppilaitos perustettiin. Pyrkimystä tuki myös
se, että Lahdessa järjestettiin useampana vuotena peräkkäin
suomalaisittain hyvin merkittävä kansainvälinen
muotoilutapahtuma Finnovaatio. Tänä päivänä moni
lahtelainen perheyritys liitetään korkeatasoiseen muotoiluun.
Lahden Taideteollisen oppilaitoksen seuraaja
Lahden ammattikorkeakoulun Muotoiluinstituutti on
tuottajana, imagon rakentajana sekä sosioekonomisena
pääomana ja työllisyyden lähteenä. Perustellusti muotoi-
lu on valittu yhdeksi Lahden elinkeinostrategian kolmesta
keihäänkärjestä. Lahtelaisen muotoilun kansallisesta
arvostuksesta kertoo, että Helsinki halusi ja sai
Lahden kumppanikseen World Design Capital 2012
hankkeeseensa.”
Kemppi ja Katajamäki huomauttivat, että ”Perinteikkäiden
teollisuuskaupunkien, kuten Lahden, tulevaisuus
on uhattuna. Uudenlaisessa toimintaympäristössä vientiteollisuus
karkaa lähemmäs globaaleja markkinoita.
Suurten volyymien kuluttajatuotteiden valmistus on lähes
sulanut pois. Osin tästä johtuen teollisuuden työpaikat
ovat nopeasti vähentyneet, työttömyys lisääntynyt ja
kaupungin verotulot vähenemässä. Selvää on, että teollisuus
kaipaa uudistumista, uusia tuotteita ja uusia toimialoja.
Teollisessa muotoilussa Lahdella on uskottavia
mahdollisuuksia, jos niihin ollaan valmiita tarttumaan